Parvekkeen alus siistiytyi

Viikonloppuna pistäydyttiin mökillä, mutta myös vähän ahkeroitiin kotona. Pikkuparvekkeen alaosa oli aika ruma joten se sai laudoituksen. Ja pääsin (taas) toteamaan että en ole sinut korkeiden paikkojen kanssa kun keikuin ensin apumiehenä tikkailla. Aika huono apumies siis olin...

ennen

jälkeen

Supermies asensi myös isoon parvekkeeseen sadevesikourun paikoilleen:

Meikäläinen kun on ollut "tiileneteenpäintyrkytysvastaava" ja Wuhuu! tänään lähti taas iso satsi eteenpäin.

Sunnuntaina erottelin kokonaiset tiilet talon viereen

Ja tänään ne lähti eteenpäin

-A-

Tiilenpäitä laskeskellen

Viikonloppu (tai ainakin perjantai-ilta ja lauantai) sujui tiilenpäitä laskien eli siis roudaillessa talosta purettua tiiltä (jota muuten edelleen on ihan liikaa) ensin talon takaa etupihalle ja siitä yhteensä neljään eri autoon. Olen jaksanut siis taas aktivoitua tiilien eteenpäintyrkytysoperaatiossa ja kasvihuoneen lattioiksi sitä on mennytkin ihan kivasti. Tilanne on se että tiilet on saatava pian pois pihasta, koska kesän aikana talon ympärys pitää kaivaa auki sadevesijärjestelmien takia. Kaikkea tällaista tosi "pientä" vielä siis jäljellä. 

Huh kun puuduttaa kaikki tähän kotiprojektiin liittyvä eikä jaksaisi  tätä enää yhtään. Kesäsäät muutenkin houkuttaa enemmän vapaa-ajalla ihan vaan elämästä nauttimiseen varsinkin kun kaksi aikaisempaa kesää menivät loman kannaltä vähän niinkun ohi. Tänä vuonna me olemme siis ansainneet loman ja sellainen yksi lepoloma onkin jo varattu. ;)

-A-

Varaston purkua

Talomme takana on ulkovarasto, joka vie rakennusoikeutta, eli talon laajentamisen vuoksi tästä varastosta oli päästävä eroon jotta saamme pitää yläkertamme. Saimme kuitenkin luvan muuntaa varasto katokseksi joten kaksi seinää sai luvan lähteä. 

Viime viikonlopun mahtavassa säässä teimme niinkin hauskaa hommaa kun että kävimme läpi mm. varaston tavaroitamme. Kaikennäköistä roinaa tuntuu olevan paikat pullollaan... Mutta saatiin varasto tyhjäksi ja toistaiseksi toinenkaan varasto ei ole ihan ääriään myöten täynnä.

Katsotaan sitten mikä lopulta tulee olemaan varaston käyttötarkoitus. Varasto saa aikanaan saman tummanharmaan värin kun talomme joten se ei enää toivottavasti pomppaa huonolla tavalla esille.

Tässä oli ovi varastoon

Nyt oven paikalla on lautaa eli tämä seinämä jää ehyeksi

varasto sisältä kun hyllyt ja yksi seinä purettu

Onneksi ehdittii äitienpäivänä kuitenkin nautiskella myös hyvästä säästä. Aamulla ihailtiin Suomen lippua parvekkeeltamme, aamupäivä katseltiin eläimiä Korkeasaaressa ja kerettiin käymään myös naapurilähiön kirsikkapuupuistossa jossa puun kukat olivat täydessä loistossaan. Näky oli niin mahtava että oli pakko pistäytyä kukkia ihailemassa myös maanantai-iltana.

-A-

Ihana kevät

Ihana kevät on täällä ja sää on tuntunut melkein jo kesäiseltä. Maisema on muuttunut nyt nopeaa tahtia kun kasvit kasvaa ja puut on kasvattaneet lehdet jo aika isoiksi. Tästä syystä yksi rästityö oli pakko hoitaa ihan heti. Ja se oli omenapuun leikkaus.

Meidän pihalla kasvaa ainakin 50 vuotta vanha omenapuu. Se on ihana. Kuin sadusta. Mutta valitettavasti se ei voi kauhean hyvin. Oksia on kuollut ja omenaa siitä ei uskalla edes haaveilla saavansa. Se on liian iso jotta se jaksaisi kasvattaa omenoita. Ainoa ratkaisu oli yrittää karsia puuta ja olemme ymmärtäneet että tämä tulisi tehdä ennen kun silmut aukeavat kunnolla. Se tilanne oli juuri eilen helatorstaina. 

ENNEN

JÄLKEEN

Ja vaikka oli pienten tyttöjen nukkumaanmenoaika jo mennyt, yhtä pientä tyttöä kiinnosti kovasti tuo omenapuun leikkaus.

Loppuun muutama fiiliskuva keväästä:

-A-

Hirsiseinä maalattu viimeinkin

Viimeinkin tällä viikolla löysin aikaa maalata eteisen hirsiseinän ja tolpan valkoiseksi ja todellakin parempi on nyt näin. Tuo puunsävy oli kyllä kaunis mutta se ei vaan sopinut muiden värien kanssa yhteen.

Vähän ennen ja jälkeen kuvia:

Listoja puuttuu vielä aika monestakin kohtaa alakerrassa mutta kaikki aikanaan. Viime viikonloppuna saatiin nakuteltua vähän taulujakin seinään. Jee!

-A-

Sisustusintoa...

Kevät on todellakin täällä! Sen todistavat sokerimuurahaiset keittiössämme. :D

Ja se että VIHDOINKIN jonkinlainen sisustusinto on iskenyt myös minuun. Harmi vaan ettei isimies ole ollut tänä viikonloppuna kotona, sillä ihan en viitsinyt yksikseni alkaa nakuttelemana reikiä seinään taulujen ym. vuoksi. Olisi voinut tulla nimittäin pari hutireikääkin joukkoon...

Seinät huutaa nyt jotenkin tyhjyyttä. Tauluja, tauluja, tauluja ja tauluja seinälle ja heti! :)

Pikkuhiljaa tavarat löytävät paikkansa. Yritämme käyttää hyödyksi kaikki vanhat huonekalut ja nuo vanhat tuolit (joita meillä on yhteensä 4kpl) löysivät todennäköisesti pysyvät paikkansa yläkerran aulatilasta. Takan päällä odottaa vielä taulut pääsyä seinään...

Ölen metsästänyt nyt kahdesta eri osoittesta yksiä vanhoja verhojamme, sillä tajusin että ne sopii aulatilaan kuin nenä päähän. Valitettavasti tuloksetta.

-A-

Kuisti muuttuu

Kun me kesällä 2013 muutettiin tähän taloon, talon kuistista tuli meille tärkeä paikka tuunauksemme jälkeen. Talo ulkopuolelta oli silloin ihan hirveä ja piha oli surkea ennen  sen rakentamista ja aitaamista vuonna 2014. Talon kuisti toi suomalaisittain epätyypillisesti mieleen jenkkiläisen lähiön kuistin, jossa pystyi vahtaamaan kotikadun meininkiä. Siellä me mm. grillattiin ja chillattiin. :) Ja koska pihaa ei oltu vielä aidattu, vauvan ja koiran kanssa kuisti oli ainoa paikka tuona kesänä nauttia kauniista kesäsäästä ulkona. Kesä 2013 oli muuten uskomattoman hyvä säiden puolesta! Samaa toivon kesälle 2016...

Vanhaa kuistia kesällä 2013:

Lasitukset isimies teki tähän itse (lukuunottamatta päädyn lasia joka on ollut paikoillaan kultaiselta 70-luvulta saakka.) Kaikki kalusteet ja sisusteet oli joko meidän edellisestä asunnosta tai tämän talon "perintöä." 

Muistuu niin elävästi mieleen tuo aika ja juuri tuo kuistin tuunaaminen koska siinä tapahtui aika koomisiakin asioita. Isimies ajatteli nimittäin ensin vähän säästää ja kävi ostamassa muovipleksiä ikkunoiksi lasin tilalle. Ähelsi pleksien kanssa koko päivän ja kun meni kadulle "ihailemaan" aikaansaannostaan:

Kuului kirosana ja pleksit sai lähteä samantien!!! Pleksit eivät nimittäin näyttäneet ollenkaan oikealta lasilta joka oli tarkoitus. Kuva väreili ja vääristi maisemaa. :D Nauratti ja paljon vaikka toisen työaikaa oli mennyt juuri vessanpöntöstä alas. Sori vaan mutta naurattaa vieläkin! :D

Mutta asiaan. Tuo kuisti on pihan rakentamisen ja aitaamisen myötä käynyt tarpeettomaksi rentoilun ja ajanvieton kannalta (koska mm. kaksi parveketta ja kaksi terassia) joten kuistista on tulossa nyt kovaa vauhtia ihan normi pyörien ym. säilytyspaikka. Vanha saikin viikko sitten jo väistyä. Tolpat on vaihdettu nyt uusiin ja vanhan kuistin seinät purettu.

Viime viikonloppuna meillä vieraili ihana pihansiivoustiimi (äitini, anoppini ja appiukkoni) keräämässä pihan roskia ja kierrätysmateriaalia pois. Meillä vieraili tuolloin myös Yrjö-niminen tauti (esikoinen alkoi hienosti menneen muskarikonserttin jälkeen heti kotiin päästyään oksentamaan) ja silti siivoustiimi uskalsi tämän taudin uhallakin meitä auttaa. <3  (Kerrottakoon että vain meidän perheenjäsenet kävivät taudin läpi...aina yhtä inhaa...)

Isimies on ollut koko viikonlopun töissä joten pitää ensi viikolla vähän rakennuslomaa. Saasnähdä edistyykö kuisti vai joku muu paikka...

-A-

Kuntosalihuone edistyy pienin askelin

Talo, johon muutimme vuonna 2013, oli kolmio eli meillä oli siinä kaksi tilavaa makuuhuonetta. Laajennusprojektissa toinen muuttui nyt porraskäytävätilaksi (jota kutsumme superhuoneeksi) mutta koska yläkertaan saimme sen verran paljon tilaa, alakerran jäljelle jäänyt oikea makuuhuone jäi vähän niinkuin hukkatilaksi. Joten aika selvää oli alusta asti että siitä tulee kuntosalihuone. Näissä ruuhkavuosina harmittaa se ettei kunnosta ole voinut pitää niin hyvää huolta kun ennen. Nyt lapsellisena illan kuntosalikäynnit ei vain säännöllisesti onnistu varsinkin kun aikaa menee tämän kodin laittoon edelleen enemmän kun tapeeksi. Ei tunnu kovinkaan järkevältä maksaa maltaita kuntosalijäsenyydestä kun sinne ei pääse kuitenkaan niin usein kun haluaisi. Tuodaan se kuntosali sitten kotiin. ;)

Yllättäen kuntosalihuone ei ole ollut kuitenkaan prioriteettilistalla numero ykkösenä. Joten se edistyy kun edistyy. 

Tällähetkellä tapahtunutta: Huoneeseen on vaihdettu lattia samaan aikaan kun alakertaan muutenkin, sekä tiputeltu vanha palakatto pois. Kattoon menevät paneelit odottivat pari kuukautta olohuoneen pinossa pääsyä kattoon ja nyt pari viikkoa ne ovat siellä komeilleetkin. Tuota vanhaa kattoa olinkin vihannut yli kaiken heti alusta asti joten ei tule ikävä ei. (Ei muuten ole yhtään kuvaakaan tuosta vanhasta katosta.)

Huoneeseen kaavaillaan jotain voimannosto/monitoimihäkkiä. Joo ihan ei ole termit hallussa! ;) Minä odotan tilaa jossa voi riehua kahvakuulan ja vapaiden painojen kanssa. Puolapuista ja kattoon laitettavista renkaista haaveilen ihan lastenkin takia. Itselläni oli lapsena renkaat katossa ja ne oli kyllä ihan huiput.

Tämä huone pitäisi myös maalata mutta pää luo ihan tyhjää millä värillä. Vähän houkuttelisi joku rohkea ja pirteä väri....

-A-

Eteinen edistyy

Meillä on onni omistaa tilava eteinen. Monen mielestä siinä on paljon hukkatilaa mutta me osaamme arvostaa tätä tilaa varsinkin silloin kun neljä ihmistä ja yksi innokas koira tekee lähtöä samaan aikaan johonkin ja eteisen lattia täyttyy villahaalareista, hanskoista, pipoista, toppapuvuista, mölinästä... 

Ennen eteinen on ollut aika tylsän näköinen. Sehän on se ensimmäinen näky asunnosta kun vieraat astuvat sisään joten huone ei ole todellakaan vähäpätöinen. Kaipasimme sinne siis piristystä sekä lisää säilytystilaa sillä sitähän ei voi koskaan olla liikaa. Hyödynsimme superhuoneessa olleen vaatekaapin ja siirsimme sen eteiseen ja se vetää kivasti tavaraa mutta varsinkin kengille haluttiin lisää säilytystilaa sekä jokin istumapenkki. Lapsille halusimme myös oman naulakon sillä toiveena on että joku päivä lapset itse osaavat laittaa naulakkoon käyttövaatteensa. Sitä odotellessa...

Eteinen on vielä vähän vaiheessa mutta olemme nyt jo huomanneet että hyvään suuntaan ollaan menossa. En ole muuten vieläkään saanut inspiraatiota (ja löytänyt aikaa) maalata tuota eteisen hirsiseinää valkoiseksi mutta kaikki aikanaan...

Näkymä kun tuulikaapista astuu eteiseemme.
Tuo iso kello on arkiaamuina elintärkeä.

Mallailua...

Viime viikonloppuna jokusen kappaletta listaa löysi paikalleen vaikka listaa puuttuu vielä ja paljon. "Pölkkykin" sai listat sillä totesimme että se on fiksuin ratkaisu pikkulapsiperheessä jossa se saa takuuvarmasti törmäyksiä osakseen. Listat eivät ole teräviä ja ne voi aina vaihtaa... (Vielä kun tuon pölkynkin jaksaisi sutia valkoiseksi.)

Upouutta eteisessä on tuo Ikean Stuva-istumapenkki. Sen alla on kivasti säilytystilaa. Samoin Ikeasta on eteisen Stave-peili ja Ställ-kenkäkaappi joka on osoittautunut huipuksi sillä sinne mahtuu myös metriheikkien kengät. Kotiutamme ehkä vielä siis toisenkin samanlaisen tuon päälle. Matto oli Sotkan ale-ostos tammikuussa.

Kyllä todella siis kelpaa tässä eteisessä nyt tapella kahden tyttösen kanssa arkiaamuisin kun toinen lähtee naureskellen karkuun kun tulee puhe siitä että lähdetään pukemaan ja toinen huutaa ja mesoaa pukiessaan kun pitää auttaa mutta EI TIETENKÄÄN saan auttaa yhtään! ;)

-A-