Alakerran ikkuna on vaihtunut uuteen

Aamulla näkymä alakerran olohuoneessa oli tämä:

Ja nyt illalla tämä:

Eli ikkuna meni vaihtoon ja nyt pihalle pääsee myös olohuoneesta. Tätä on odotettu oikeastaan koko kaksi vuotta kun tässä on asuttu.

Perjantaina meillä kävi ensin putkimies irrottamassa patterin seinästä ikkunan alta. Ja oli muuten ihan aikakin vaihtaa tuo ikkuna sillä se oli toooodella huonossa kunnossa. Puut ihan lahot jne. 

Isimies sai houkuteltua taas vanhimman veljensä avukseen ja he kaksin laskivat ikkunan ja oven alas yläkerran kuistilta "hautajaisarkkua hautaan" tyylillä. ;) Ne on siis todella painavat joten eivät uskaltaneet kantohommiin ryhtyä kun kuitenkin kohteena on lasi! En ollut katsomassa mutta kuvia sain whats upilla aina työvaiheittain.

Nyt täällä jokapaikassa leijaileekin "kiva" pöly jota olen yrittänyt pyyhkiä pois. Joo ja ehkä vähän pitää noita seiniäkin vähän tasoitella. ;)

-A-

Vesikiertoisen lattialämmityksen putket paikallaan. Samoin yläkerran ikkunat.

Tämän päivän jälkeen näkymä yläkerrassamme oli tämä:

Vesikiertoisen lattialämmityksen putket paikallaan ja testattu 3 baarin paineella

Mutta jotta tuo lattialämmitysputken asentaminen onnistui tänään (tähän meni ammattilaiselta siis vain alle työpäivä) niin isimiehellä oli eilen hommia niin paljon että teki töitä neljään asti yöllä vaikka sai hieman apua myös isältään sekä siivousapua allekirjoittaneelta sekä äidiltään. Tavallaanhan nuo ennalta sovitut työvaiheet (kuten kattopellitys ja nyt tämä lattialämmitys) pitävät kyllä huolen että hommat edistyy vaikka sitten väkisin. Mutta tänään on kyllä väsyttänyt tietenkin raskaan työn raatajaa mutta myös minua sillä kaikki kompuran äänet jne. kuului kyllä alakertaan korvatulppienkin läpi. Edelleen jaksan ihmetellä miten meidän tyttöjä ei häiritse tuollaiset melut. Nukkuivat kuin tukit...aamu kuuteen saakka ainakin. 

Ja tuossa ensimmäisessä kuvassa jo näkyikin että kaikki ikkunatkin on saatu asennettua. Voihan sen juhannuspäivän viettää ikkunoita asennellen. ;) Isimies asensi ensin meidän makkarin ikkunat ja ovet yksin mutta noihin pikkumakkarien ikkunoihin tarvittiin myös vähän meikäläisen apua kun painavat aikalailla ja ne piti nostaa paikalleen. Mutta JES! Ehjinä pysyivät! Enää täytyy jännittää että alakertaan menevä ikkuna ja ovi saadaan ehjänä paikoilleen.

Hämyisä ja tärähtänyt kuva.
Alkoholilla ei kyllä juhannuksestakaan huolimatta ollut osaa tapahtuneeseen. ;)

Meidän makkarin ikkunat ja ovet!
Voin tähän myös nyt "julkisesti" laittaa muistutuksen isimiehelle että lupasit sitten
tulevaisuudessa osallistua näiden ikkunoiden pesuun!!! ;) 

Tällä viikolla talo on myös muuten levytetty tuulensuojalevyillä lähes kokonaan. Nuo pienet osiot kun puuttuivat aikaisemmin. 

Pohdinnassa on ollut lattian valu. Tehdäkkö itse ja säästää vai ei? Itse tehden tosiaan rahaa säästyisi mutta ei tietenkään ole takeita kuinka suora lattiasta tulee sekä aikaahan tuo tulisi viemään reippaasti. Aikahan on kohta kortilla sillä ensi viikolla isimies palaa jo töihin (KYLLÄ, 3kk on jo mennyt) ja elokuussa alkaa aikamoiset hulinat kun esikoinen aloittaa osa-aikaisesti päiväkodissa ja meikäläinen palaa koulun penkille eli myös minä tarvitsen (ensimmäistä kertaa vuoteen) omaa aikaa joka tarkoittaa isimiehelle vastuuta lapsista. 

Mutta niin siis lattiasta:

Plussaa kipsivalun ottamisesta on siis ajansäästö sekä varmasti työn jälki. Ja niinhän se on että time is money eli kallistuimme sitten tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Tiistaina yläkertamme saa siis kipsilattian.

Kaikkea pientä hommaa tässä on hoidettavana kuten pikkuparvekkeen runko, kattoikkunan palkitukset, palkkikenkiä ja raudotusta sinne tänne. Runkotarkastus nimittäin on reilun kahden viikon päästä ja koko rungon on oltava silloin valmis.

Talon väriä on pohdittu toki koko kevät, mutta nyt taas aktiivisesti. Siniseen, melko tummaan sävyyn ollaan kallistumassa. Ei haluta että talomme värin puolesta paljastaa olevansa tietyn aikakauden tuotos tai sellainen joita näkee ihan kaikkialla. Tämän vuoksi alun suosikki harmaan värit karsiutuikin pois. 

-A-

Ikkunat. Tykkään!

Juhannusterveiset täältä koti/raksalta! Jotkut naapurit oli muuten vähän kauhistellut isimiehelle että asutaanko me todella täällä työmaalla koko perhe!?! No ehkä tämä näyttää ulkoapäin hurjemmalta touhulta mutta sisällähän on kuitenkin kaikki mukavuudet joten hyvinhän tämä on mennyt kunhan sietää vaan vähän melua. ;)

Ajeltiin tosiaan tänään tänne kotiin maaseudun rauhasta, jossa tosin sää ei oikein suosinut joten ei nyt mitenkään harmittanut jättää juhannuksen viettoa väliin juuri tänä vuonna. Me tytöt saimme kuitenkin nauttia maalaismaisemasta kahden päivän ajan ja saman verran myös kärsiä hyttysistä ja sateesta. ;) Isimies teki yhden yön täsmäiskun maalle ja haki meidät kotiin.

Mutta mitä olikaan tapahtunut raksalla poissaollessamme!!! Ensimmäiset ikkunat ja ovi on asennettu aulatilaan! Ja ne on kyllä upeat!

Osa viime viikolla saapuneista ikkunoista ja ovista oli tyhmästi tuolla pihalla tiellä ja ne piti saada pelastettua tuonne ylös. Aika paljon mietitytti niiden saanti ylös. Pelotti lähteä kantamaan niitä yläkertaan koska ne PAINAA paljon/kpl ja tuskin vakuutuskaan korvaisi jos olisivat menneet rikki. Ratkaisuksi isimies tilasi työkoneen, kurottajan, joka kävi nostamassa ikkunat ja ovet yläkertaan. Oikein hyvä ratkaisu oli se ja saimme kaikki ehjänä yläkertaan. 

Otettiin tytötkin ensimmäistä kertaa ihailemaan yläkertaa kanssamme ja näytettiin heille mm. tuleva huoneensa.

aulatilan ikkunat ja ovi

vanhempien makkarin kaksi ikkunaa ja kaksi ovea odottaa asennusta

Ikkunamme tilasimme tuolta. Hyvin on sujunut yhteistyö heidän kanssaan
ja olemme olleet (ainakin tässä vaiheessa) erittäin tyytyväisiä ikkunoiden ulkonäköön

Tyttöjen huoneessa

Muutama fiilistelykesäkuva maalta

-A-

Vanerit lattiassa

Noin kolme päivää se kesti. Nimittäin tuo lattioiden levytys isimieheltä. Nopeamminkin olisi onnistunut JOS ei olisi välittänyt hukkapaloista mutta tarkan työn tuloksena jäikin hyvin vähän hukkavaneria (ei yhtään kokonaista levyä) ja sehän on tietenkin aina hyvä juttu ja aina ns. kotiinpäin. Aikamoista palapeliä tuntui tuo levyttäminen olevan.

Mutta nyt on tanssilattia valmis vaikka juhannustansseiksi ihan omassa kodissa. ;) Katsotaan tuleeko käyttöön sillä meikäläisethän ei nyt tänä vuonna sen kummemmin juhannusta(kaan) juhli.

Tikapuiden tilalle pitäisi laittaa tilaukseen ihan oikeat portaat. :)
Mutta jopas on hankala tehdä päätöksiä millaiset.

Kuvassa tyttöjen huone. Väliseinää vailla.

Kiva on tuolla yläkerrassa nyt kävellä kun ei tarvitse varoa muuta kun yhtä isoa reikää. Yhteen pienempään reikään isimies onnistuikin eilen kaatumaan kun yksin "toheloi" raksalla. Hyvä että selvisi säikähdyksellä. Ja päivä ennen sitä lähti kaatumaan tikapuiden kanssa selkä edellä. Onneksi sai ponkaistua seinästä vauhtia niin että tuli jalat edellä (tikapuita pidellen) maahan mutta nilkka ei tykännyt tuosta äksönpäksön-liikkestä yhtään. :(

Käytiin tänään tyttöjen serkun ja tädin kanssa nuhastamme huolimatta pienellä retkellä Haagan alppiruusupuistossa. Vitsit että oli upea paikka! En ollutkaan ennen edes kuullut moisesta. Osa alppiruusuista oli kyllä jo kukkinut mutta ihailtavaa oli vielä paljon. Lapsille oli varmasti jännää juosta pitkospuita pitkin metsän keskellä.

Harvoinpa on tunkua rattaiden työntäjäksi ;)

Huomenna pääsee isimies rakentamaan halutessaan vaikka 24/7 kun me tytöt käväistään maalaismaisemissa yhden yön ajan. Tytöthän kyllä jonkinlaista melua kestävät mutta eilen illalla oli taas oikein tähtihetki kun kompuran ääni herätti pienemmän itkemään ja siitä sitten ketjureaktiossa isomman ja sitten oli taas itkukuoro äänessä. Isimies tulikin sitten itse kyselemään että heräsivätkö ääniin ja lopetti sitten melutyöt siltä päivältä.

-A-

Tapahtui tänä viikonloppuna: Sähkötöitä, jäykistäviä väliseiniä ja lattioiden levytystä

Tänään on satanut koko päivän mutta HEI, meitä ei haittaa koska meillä on hyvä katto talomme päällä!!! Aika hienoa on se. Ja sadepäivän takia (varjolla) me tytöt ollaan vaan pyjamabiletetty koko päivä kotona eikä ole tehnyt mieli ulkoilla yhtään.

Eilen muuten ollaan rakennettu tasan 2kk ja tuohon aikaan kuuluu myös se alun 2 viikon kestävä tiilikerroksen purkaminen ja uusien tukirakenteiden rakentaminen. Sekä lähes viikon viivytys toimituksesta jossa oli mm. kurkihirtemme. Aika uskomattoman paljon on siis tapahtunut kahdessa kuukaudessa. Eikä tämäkään viikonloppu tee poikkeusta tuon ahkeroinnin suhteen. 

Lauantaiaamupäivällä isimies laittoi sähköurakoitsijalle viestin että koska hän pääsisi paikalle ja tänään aamulla oli sähkömies jo meillä hommissa. Hyvä tsäkä käynyt tähän asti siinä että ollaan saatu urakoitsijat hommiin todella nopeasti kun on ollut tarvetta. Vaikka jokainen noista rakennusalan ammattilaisista kertoo että kesä on kiireistä aikaa ja kaikilla kalenteri ihan täynnä.

Hmmm mitäs kirjottaisi sähköasiosta? Edistyy. :) "Porraskäytävähuoneesta" kaadetaan seinää sen ja eteisen välillä joten siinä tuli vähän muutoksia alakerran sähköihin eli sinne tulee ainakin uusi katkaisinpaikka. Johdot saatiin kivasti tungettua väliseinien välistä tuonne katkaisinreikään VAIKKA seinien välissä oli styroksia. Eli ei tarvinnut halkoa väliseinää. Jes!

Vanhaa sähköjohtoa siitä seinästä jota puretaan eteisen
ja porraskäytävähuoneen väliltä.
Nämä olikin ihan hyvässä kunnossa. Vaikka kuinka väänteli
 ja käänteli niin ei hajonnut.

Sitten meille on "ilmestynyt" tänne pari jäykistävää väliseinää. 

Oviaukko ja väliseinää aulatilan ja vanhempien makkarin välillä

Jäykistävä väliseinä kylppärin ja tyttöjen huoneen välillä

Vanhempein makkarin, tyttöjen huoneen ja työhuoneen lattiat on saatu levytettyä

Todiste siitä että muutama ihan aurinkoinen päiväkin saatiin tähän kesäkuulle. Mutta ei mitään hellettä. Nuhaa ja kurkkukipua pukkaa allekirjoittaneelle. Jäiks! Tytöilläkin valuu nenät :(

-A-

Homman nimi on ilmanvaihto

Putkiasiat meni kyllä ihan putkeen ja alakerrassa vesi kohiseekin jo uusissa käyttövesiputkissa. Vanhat kupariputket on purettu vanhasta katosta pois. Niiden kuntoahan olemme jännittäneet koko tämän kahden vuoden ajan kun tässä olemme asuneet mutta ne näyttivät olevan ihan hyvässä kunnossa. Mutta tietenkin uudet on aina uudet ja vieläkin paremmat! 

Maanantain ja tiistain jälkeen täällä on valmistunut sekä katon pellitys ihan kokonaan sekä putkitöistä (vesi- ja viemäri) kaikki se mitä putkimies tässä vaiheessa vaan voi tehdä. Homman nimi on ollut nyt pari päivää ilmanvaihto. Tuon takia alakertaan on "ilmestynyt" sinne tänne mysteerisiä kurkistusaukkoja. ;) Ja täällä on myös todistetusti todettu että niksipirkassakin usein mainitusta sukkahoususta todella on moneksi!

Vanha kunnon sukkahousu estää että tuonne ilmanvaihtokanavaan ei menisi rakennuspölyä jne.

Tässä "kurkistusaukko" olohuoneeseen meidän sängyn päällä mutta
tässä jo liitettynä tuo ilmastointiputki
Tähän toki tulee sitten aikanaan valkoiset venttiilit



Myös pienemmän parvekkeen alku on paikallaan. Ja miten mahtavaa onkaan että se pystyttiin rakentamaan ilman näkyviä tukia. Tuohon oli suunniteltu sellaiset seinään kiinnitettävät ripustukset. Nyt tuet saatiin tuonne välipohjaan eli parveke "leijuu" ilman näkyviä tukia talossa kiinni. Tänään kävimme vähän fiilistelemässä maisemaa tuolta parvekkeelta. Pikkuisen kyllä meikäläistä huimasi vaikka eihän se nyt niin korkealla ole. Ehkä huimaus johtui pikku jännityksestä seisoa noilla laudoilla jotka ei ollut kiinni millään.

Ihan uskomatonta että ensi viikolla on jo juhannus. Isimiehen rakennusloma vetelee viimeisiä viikkoja ja töihin paluu on pian edessä. Ihan hyvässä vaiheessa kaikki kuitenkin nyt tuntuu olevan vaikka isimies on nyt painanut täysin yksin(pitkää)päivää rakennuksella (yksin lukuunottomatta siis putkimiehen ja peltimiesten töitä.) Sanoinkin tänään isimiehelle että haluaisin kyllä nähdä sen tyypin joka ei työkseen tee rakennushommia mutta silti pystyy yhtä nopeasti saamaan valmista jälkeä. Kokoajan valmistuu kyllä jotain. Ja erityismaininta myös siitä miten hyvin isimies pystyy arvioimaan kaikkea. Työn kestämää aikaa. Kustannuksia. Ihan kaikkea! Mutta tuota arviointiosio onkin kyllä hänelle tuttu työelämästä. 

Aikaa ei silti ole jäädä vain lepäilemään, sillä runkotarkastus on varattu jo heinäkuuhun eli koko talon rungon on oltava silloin täysin valmis. Yksi pikku haaste, joka on nyt tullut vastaan meidän yhden miehen rakennustiimille on IKKUNAT ja OVET jotka saapuivat maanantaina tontillemme. Miten ihmeessä ne saa kannettua ylös kun ne painaa PALJON? Isoimmat yli 100 kiloa.


-A-


Ps. Automme on myös saapunut viimeinkin toiselta korjaamokiekaltaan. Autohan (joka ensin oli tasan 3vko korjaamossa)jätti tuon isimiehen tielle kotimatkalla häistä kotiin la-su välisenä yönä. Huh huh kun on ollut huonoa onnea tuon auton kanssa. Niin ja veneenkin, joka edelleen tököttää kuivalla maalla käytyään reilu kolme viikkoa sitten meren pohjassa. 

Paistaa se aurinko risukasaankin....kuten myös meidän alakerran kylppäriin!

Mutta otsikosta huolimatta homma menee kyllä nyt ihan PUTKEEN!!! 

Eilen on ollut taas tehokas päivä työmaalla. Jälleen ihan superperjantai. Tytöt ja koira evakkoon ja miehet irti niin johan saadaan hommia eteenpäin! ;)

Kattomiehet on saanut nyt julkisivun mansardikorotuksen pellitettyä. Tulevat jatkamaan pellitystä ensi viikolla ehkä kahtena päivänä ja sitten on peltikatto paketissa. (Sittenkö ne bileet eli harjakaiset pitäisi pitää?) Uutena työnä on alkanut talon lvi-hommat jossa siis sekä rakennetaan uutta yläkertaan että uusitaan alakertaan käyttövesiputket. Viime joulukuussa tilasimme viemäristöön tutkimuksen, jonka mukaan meillä on 70-luvun talostamme huolimatta valittu onneksemme muoviputket vanhojen kupariputkien sijasta joten viemäristöön ei tarvitse koskea...tai no siis puhdistaahan se pitäisi mutta uusia ei. Siinä oli meille aika monen tuhannen euron arvoinen joululahja kun tuo tieto saatiin kuulla joulun aatonaattona!!!

Putkimies teki eilen meillä siis noin 7 tunnin mittaisen päivän hommia (kun oli herännyt kuudelta jo ensimmäiselle työmaalle ja päivän aikana kävi usealla muullakin työmaalla) ja meiltä hän poistui vasta iltaysin aikaan (seuraavalle työmaalle...huh mitä päiviä!) Lvi-hommat edennyt siis nyt jo todella hyvin. Ja kaikenlisäksi meillä on ehkä maailman mukavin putkimies muutenkin! Just tuossa isimiehen kanssa juteltiin että mukava on seurata kun rautaiset ammattilaiset tekevät työtä (suunnittelijoiden lisäksi hommissa ollut nyt muurari, katon peltisepät ja nyt putkimies) plus että tulee kyllä hyvä mieli että ainakin meidän perhe on työllistänyt nyt tämän projektin myötä tosi hyviä tyyppejä. Päädyttiin ottamaan rakennusprojektin takia vuodeksi lyhennysvapaata asuntolainasta (koska jatkuva hampaidenkiristely tiukassa budjetissa pysymisessä oli todella hermoja raastavaa) ja pankissamme oli siitä oikein kamppanja jossa tyrkyttivät lyhennysvapaata otsikolla "Suomi nousuun" niin mehän osallistutaan tähän talkooseen nyt ihan huippuaktiivisesti! Jospa se Suomen talouskin pikkuhiljaa todella elpyisi. Mutta kunhan poliitikot ymmärtäisivät olla säästämättä mm. lapsiperheille budjetoiduista menoista! Ei ole kovinkaan kauaskatseista se... No mutta nyt menee täysin asian vierestä.

Eli palataa näihin putkiasioihin.

Tässäpä lvi-hommien edistymistä kuvina:

Uudet käyttövesiputket alakertaan
Kuva keittiöstä

Onpas nuo putket iloisen värisiä tuolla harmauden keskellä.
(ja olipas kunnon blondi-kommentti)

Jakotukki joka jää koteloinnin sisälle yläkerran vaatehuoneeseen
joka siis käytännössä on tekninen tila kakkonen

Ja sitten kuvat tuohon otsikkoon viitaten:

Alakerran kylppärin yläpuolelta

Ja sama alakerrasta.
Ihanasti kuulee jopa lintujen laulun nyt kylppäriin ;)
Hieman häiritsee tunnelmaa tuo voimakas rälläkän (?) haju

Alakerran kylpyhuoneeseen tulossa siis myös uudet käyttövesiputket ja jotain ilmastointiakin ilmeisesti jos oikein käsitin. 

Viikonloppuna vietellään rakennuksella hiljaiseloa sillä tänään isimies edustaa perhettämme yksissä häissä keski-suomessa ja me tytöt olemme talovahteina keskenämme. Alkuviikosta putkimiehen pitäisi tulla taas jatkamaan hommia.

Omenapuuvanhuksemme yrittää ainakin vähän kukkia


-A-

Meillä asuu täällä yksi supermies

En vaan ymmärrä miten tuo yksi supermies jaksaa ja osaa!!! Purki yksin koko vanhan katon sekä tehnyt nyt viimeksi nuo uudet tukipalkit välipohjaan. Ja paljon paljon muuta... 

Esikoisella pituutta alle metri joten
onhan tuolla vanhan katon lautakasalla hieman kokoa 

Ollaan tyttöjen ja koiran kanssa oltu evakossa pois koti/raksalta kaksi yötä koska melutaso on ollut vähän liian korkea sekä riski saada tuo yksi supermies katon läpi päällemme on liian iso. Ja täällähän on tapahtunut taas todella paljon! Kaksi kertaa tuon evakon aikana olen anopin kanssa käynyt vähän kurkkimassa mitä raksalla tapahtuu (ja täydentänyt vaippa ja vaatevarastoa) ja aina yhtä surrealistinen reaktio.

TIISTAI:
"Kiva" 70-luvun tapetti paljastui kaapin takaa.
Tämä oli alunperin esikoisemme huone jossa me vanhemmat olemme
nukkuneet tilapäisesti vauvan kanssa helmikuusta lähtien.
Tuohon tulossa siis portaikko yläkertaan.

KESKIVIIKKO
Se surrealistinen tunne kun astuu tuolta alakerran ovesta
tähän entiseen makuuhuoneeseen...

Uutta ja vanhaa 

Kattokin on saanut peltiä lisää. Mansarsikorotus on muodostunut myös peltisepille haasteeksi (?) ja jotain kohtaa tekivät useamman kerran. Mutta komea tuo konesaumakatto tosiaan on!

Talon takakatto valmis

Ja tänään taas pikku fiilistelyt yläkerrassa siitä kuinka hieno tästä tulee kun jälleen hahmottaa paremmin huoneiden tiloja. Tuo työhuone saatu myös jo villoitettua mutta en siitä näköjään tajunnut ottaa kuvaa. Eihän se niin koirankopilta näytäkkään mitä olen pelännyt. 

Lattialämmitysmies (ööö mikäköhän on oikea nimitys) kävi paikalla pari päivää sitten. Myös lvi-mies käväisi täällä tiistaina, tulee hommiin jo huomenna joko tekemään alakerran käyttövesiputkien saneerausta tai sitten yläkertaan uudisrakennukseen putkituksia. 

Supermies rapistelee tuolla ylhäällä ja merkitsee mm. huonejakoja. Mutta nyt meikäläinen yrittää mennä nukkumaan rapisteluista ja porailuäänistä huolimatta.

-A-

"Tämähän voi olla jännä seikkailu!"

Tänään tapahtui se jota olen "pelännyt" tässä projektissa kaikista eniten: Luovuimme toisesta makuuhuoneesta jotta sinne saa avattua pian porrasaukon. Eli me vanhemmat muutimme nyt nukkumaan x-ajaksi olohuoneeseen. Ja tiedän että moni rakentaja asuu ahtaasti vuokralla. Osa jopa asuntovaunussa tontilla. Ei saisi valittaa. Mutta meikäläisellä on vaan muutenkin niin paljon uniongelmia että jokainen minuutti pois nukkumisesta on yksinkertaisesti liikaa. Mutta olen valmis uhraamaan tämän(kin) tulevien lisätilojen vuoksi. Jotain positiivista sentään. Tytöt on nukkunut jo kolme yötä samassa huoneessa. Vain kerran pienemmän itku on herättänyt esikoisen joka on yhtynyt itkukuoroon mutta muuten menee hyvin. Kuopus herää viideltä ja tulee sitten viereemme syömään ja onneksi usein jatkamaan uniaan kunnes esikoinen herää noin seiskalta mutta kiitos digiajan, saamme hänet usein lahjottua tabletilla jolloin voimme levätä vielä hetken. Otsaani ehkä on tatuoitu jo sana "huono äiti" mutta vielä huonompi äiti olen kamalassa unenpuutteessa.

Mutta se siitä perhehöpinästä. Sitten asiaan eli rakennukselle. Isimies alkoi perjantaina yksin purkamaan entistä kattoa eli nykyistä välipohjaa. Perjantaina katosta oli purettu 1/3. Lauantaina isimies rakensi uudet kantavat välipohjapalkit tuonne. Lauantai oli vajaa työpäivä kun pistäydyimme valmistujaisissa joten sen enempää ei lauantaina ehtinyt tapahtua.

Uudet ja vanhat välipohjapalkit rinnatusten

Vanhaa kattoa

Sunnuntaina isimies jatkoi yksin tuon katon purkua repimällä bitumikerrosta pois ja tuo taisikin olla yksi koko projektin fyysisesti raskain osuus. Näkymä oli sunnuntai-iltana kuin jostain ladosta, jossa järjestetään tansseja. ;) Kiipesin myös itse illalla rakennukselle ja höpistiin ja suunniteltiin kaikkea "jonninjoutavaa" kuten mihin kohtaan tulee sänky, minkä kokoisia huoneita meille tulee ja miten saadaan kalustettua huoneet niin ettei huonekalut plokkaa mahtavia ikkunoita jne. Itsekkin tiedostimme että oikeasti MITÄ VÄLIÄ tässä vaiheessa tuollaisilla on mutta olipas kiva taas vähän fiilistellä.

Kylpyhuoneessa voi ihailla vaikka tätä koivumaisemaa

humppa humppa humppa humppa... ;)

Kunnes maanantaina vedettiin taas yksi matto jalkojen alta. "Porraskäytävähuoneen" katon alta paljastui jälleen ihan mahtava ylläri. Taaskaan ei olla rakennettu silloin kultaisella 70-luvulla rakennuspiirustusten mukaan eli palkit tuossa eteisen ja sen porrasaukkohuoneen välillä on tehty erilailla kun piirustukset antaa ymmärtää. Tottakai meille epäedullisempaan suuntaan. Tarkoitushan on avata tuo aukko suuremmaksi (nyt siis tuohon huoneeseen on ihan normi oviaukko) mutta kaikki menikin taas vähän monimutkaisemmaksi... Tästä lisää myöhemmin. En nyt muista nimittäin mikä ratkaisu tähän nyt oli. 

Pakko jakaa myös yksi mahtava kokemus tänään leikkipuistosta. Esikoinen astui siellä, AIDATUSSA leikkipuistossa, kakkaan! Siis mitä täällä tapahtuu!?! Koko kenkä ja housut oli yltäpäätä sitä itseään. Muut lapset kyselivät ruokajonossa että mikä täällä haisee vaikka yritin leikkipuiston vessassa kuurata kakkaa pois.

Kattomiehet olivat tänään paikalla pellittämässä pikkupätkän ja huomenna tänne tulee lvi-mies käymään. Pian saadaan ehkä lvi-tyypit myös siis hommiin.

maisema tänään maanantaina yläkerrasta

Joku voisi tietenkin sanoa tässäkin vaiheessa "mitäs lähditte" mutta on tänään ollut taas olo että itkeäkkö vai nauraa kun esim. isimies kaatui (horjahti) tuolla katolla jossa oli purettu siis rakennetta pois ja taas niin tuuria että koko muu perhe oli juuri alakerrassa tuon horjahduksen alapuolella todistamassa tuota pum ääntä kun katto pienoisesti niiasi ja listat tippuivat. Katto irvistää nyt kivasti muutenkin tuossa porraskäytävähuoneessa. Uusiksi toki menevätkin jokatapauksessa mutta hurjaa taas oli. Hassua kyllä että vain minä ja koira pelästyimme. Tytöt ei ole yhtään häiriintyneitä kaikesta tästä metelistä. Moottorisaha on laulanut ja ryminä käynyt. Ihme tyyppejä. Mutta huomenna me tytöt ja yksi nelijalkainen poika lähdemme kyllä sitten kuitenkin evakkoon koska ei haluta ketään meidän niskaan.

Ihan kauhujen talolta näyttää meidän koti näissä kuvissa: 

-A-