sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Alakerran remonttia




Nyt kun uutuutta hohtava yläkertamme on lähes valmis, on aika siirtyä ihan tosissaan alakerran kimppuun, sillä tarkoitus on saada häivytettyä loputkin 70-luvun rippeet talosta jotta alakerta ja yläkerta ovat yhteneväiset. Ja nyt kun takana on sekä uudisrakentamista että vanhan remppaamista niin todellakin hatunnosto kaikille vanhan talon korjaaja/remppaajille sillä se todellakin on NIIIIN paljon vaativampaa kun uuden rakentaminen. Mentävä on sen mukaan mitä eteen tulee. Ja meidän talohan on valmistunut 70-luvun lopulla ja silti kaikkea ärsyttävää pikku haastetta löytyy. Seinät on vinot. Keittiössä lattiavalu on ihan vino joten siinä on ihan selkeä "mäki" jne. Voin vain kuvitella mitä kaikkea löytyy reilusti vanhemmista taloista...

Mutta mitäs kaikkea on tapahtunut alakerrassa:

Kun väliseinästä päästiin niin jo viime viikolla isimies repi vanhan, todella huonokuntoisen parkettilattian pois ja esiin paljastui "ihanaa" muovimattoa jopa kolmessa eri kuosissa. Tämä keittiön muovimatto oli mun lemppari:




Kylppärimme laatoittaja on ystävällisesti rapannut meillä täällä alakerrassa vähän yhtä ja toista. Rappausta kaipasi mm. tämän ikkuna-aukon reunustat, kun kesäkuussa vanhan ikkunan tilalle vaihdettiin uusi ikkuna ja ovi. 


Ennen
Jälkeen

Välissä tiiliseinää piti vähän suurentaa

Ikkunan reunojen tiilet olivat vähän kärsineet aukon tekovaiheessa
joten reunat siistittiin laastilla
Ikkunan ja lattian välissä oli myös aukko.
Ikkunan yläpuolen levy oli pakko myös uusia


Rappausta kaipasi myös se tukipylväs joka jäi jäljelle keittiö-olohuoneen välisestä väliseinästä:



Samoin eteinen-porraskäytävähuoneen oviaukko, josta poistettiin ovi karmeineen sekä oven yllä ollut levy. Tarkoitus oli avata tuota aukkoa enemmänkin mutta luovuttiin tuosta ajatuksesta sillä tiilten koputtelu pois siististi ei vältämättä ole maailman helpointa.




Viikonlopun teemana on ollut nyt tapetointi ja maalaus. Löydettiin kaunein tapetti ikinä! Parempaa ei voisi toivoa. Asutaan meren läheisyydessä joten tapetissa on jotain sellaista ihanaa meriaiheista tyyliä ;)



Ihana eteinen


VITSI VITSI!

Tuo tapetti ostettiin ainoastaan seinien pohjaksi sillä se oli helpoin keino saada seinät edes jotenkin siistin näköiseksi. Seinissä on vanha tapetti pinnassa mutta jos sitä lähtee poistamaan, murenee tiiliseinistä laasti mukana ja ihan niin isoon projektiin ei jakseta nyt ryhtyä että siistitään alakerran kaikki seinät laastista ja hiotaan ja hiotaan ja hiotaan ja varmaan tasoitetaan uudestaan tai jotain joten siksi pintaa tapetti (K-raudan poisto Eco malliston, joka maksoi 5 euroa rulla) ja päälle valkoista maalia. On muuten yksi rumimmista tapeteista ikinä mitä olen nähnyt.

Eteisen ruma tapetti maalattu piiloon valkoisella.
Paljon parempi. 

Olohuoneeseen sama juttu, eli ikkunaseinä alustapetoitiin tällä rumiluksella.
Ja valkoista maalia pintaan.

Nyt olen maalannut kahteen kertaan eteisen, keittiön ja olohuoneen tuolla Tikkurilan Paperi sävyllä ja valoisaa on. Ennenhän meidän olohuoneen seinät olivat harmaat ja vaikka harmaan sävyt olivat oikein kivoja niin nyt meille on tulossa harmaa lattia ja harmaa sohva joten ehkä tulisi liikaa harmaata yhteen tilaan. Valkoinen myös suurensi tilaa huomattavasti.

Alakerta halutaan pitää suht valoisana ja neutraalina. Yläkerrassa sitten on vähän enemmän iloittelua tapeteilla ja väreillä.

Maalaamisesta en edelleenkään mitenkään kauheasti tykkää, mutta tänään, kun maalasin toisen maalikerroksen ihan ylhäisessä yksinäisyydessä kun muu perhe oli asioilla, huomasin pohtivani että mikäs tässä maalaillessa. Ero tähän hyvään maalauskokemukseen verrattuna huonoihin oli varmaan se että nyt ei ollut kiire maalata sillä ennen olen maalannut aina yötä vasten. Herätys on aina aamulla aikaisin, oli vapaapäivä tai ei (kiitos lasten) joten aina puolen yön jälkeen alkaa väkisinkin miettimään seuraavan aamun väsymystä. Tyttöjen huonetta taisin maalata silloin joululomalla kolmeen asti yöllä. Eikä siinä mitään jos joskus saisi nukuttua univelkoja pois mutta ei saa... Ongelmana tässä remppailussa onkin ollut juuri se ettei remppaa voi useinkaan tehdä silloin kun lapset on hereillä niin työt venyy aina myöhään. Olen kuitenkin kieltäytynyt töitä edeltävinä öinä remontoimaan sillä halua kunnon yöunet ennen töitä. Isimies saattaa keskellä viikkoakin tehdä töitä yötä myöten...

Eilen vielä olohuoneen seinä oli siniharmaa

Eilen oli jotenkin (taas) tosi väsynyt olo tähän kaikkeen. Olisin keksinyt ainakin sata muutakin viikonlopunviettoideaa remontin sijaan mutta minkäs teet. Työ ei lopu muulla kun tekemällä. Jatkuva kaaos täällä kotona stressaa erityisesti minua. Kohta vuosi asuttu todella sekaisessa kodissa. Toppahousunikin löysin vasta pakkasten jälkeen eli tavarat on vähän missä sattuu kun kaksi isoa kaapistoa on nyt purettu uuden lattian takia pois. Ulkovaatteemme sekä lakanat majailee tällä hetkellä kylpyhuoneessamme ja välillä vitsailemme sen tavarapaljouden (on toppahousua, hanskaa, lakkia ja takkia) keskellä että jopas on oikein rentouttava spa-tunnelma kylpyhuoneessa. :) Pölyä on myös paljon (mistä sitä oikein tulee kokoajan?) joten hävettää viedä lapsia päiväkotiin jos ne onkin ehtinyt likaamaan vaatteensa aamulla ja pyörivät päiväkodissa pölyisissä vaatteissa. 

Meidän ihana makkari/pukeutumistilakin on rojun peitossa. Löytyy wc pyttyä, suihkukaappia jne.






Eilen muuten meinasi syttyä tässä remppaillessa tulipalo. HUI! Tapettiliisteriä meni pistorasian sisään (peitelevy poistettu) ja aikamoinen rätinä siellä kävi. Vanhat kunnon topsipuikot pelastivat (sulake toki pois) ja liisteriklimppi saatiin pois. Huh!


-A-

torstai 28. tammikuuta 2016

DIY lelukaapit lastenhuoneeseen

 Vuosi sitten en varmaan edes tiennyt, mitä muotilyhenne DIY tarkoittaa mutta niin vain minäkin nyt suvereenisti sanaa käytän. ;)

Bongasin loppuvuodesta paikalliselta facebookin kirppissivuilta vanhat Muuramen kaapit, jotka etsi uutta kotia. Onnekkaasti onnistuin ne saamaan itselleni sillä joku muu, joka jonossa oli ennen minua, oli niitä käynyt katsomassa eikä ne hänelle sitten kelvanneetkaan. Isimies vähän kiroili (päässään) kun näitä haettiin koska ne todellakin oli jo elämää nähneet vaikka kuinka Muuramea olivatkin ja jouduimme kantamaan ne kerrostalon neljännestä kerroksesta alas. Kuulemma haettiin muiden roskaa omaan kotiin. :D Mutta mullapa oli suunnitelma, tuunausprojekti, se DIY näille! Suunnitelmatkin kerkesivät tosin vaihtua välillä. Ensin ajatukseni oli tapetoida kaappi ulkopuolelta kivalla kukkatapetilla, jonka löysin K-raudan aletapeteista, mutta sitten tapetin värit ja kuosi eivät sopineetkaan myöskin hyvin extempore syntyneeseen pinkkiin tyttöjen huoneeseen enään. :D

Piti keksiä siis uusi idea.

Näitä kaappeja siis kaksi majaili ensin tovin meidän autossa, sitten
keskellä eteisaulaa ja lopulta rappusten alla. Joululomalla pääsivät tuunattavaksi.


Kaappien ovissa oli barbababa-tarroja hujan hajan. ;) Isimies ystävällisesti hioi kaappien ovet kevyesti ja maalasi tartuntamaali Otexin pintaan samalla kun suti samaa ainetta joululomalla ilmanvaihtoputkien koteloihin.

Minä maalasin kaapinovet liitutaulumaalilla.



Kaksi kertaa sudin liitutaulumaalian pintaan ja valmista tuli! Viimeisen maalikerroksen jälkeen piti odottaa viikko kuivumista ennen käyttöä. Odotettiin useampi viikko. Ja jostain luin että pinta pitää "kyllästää" (eli hieroa liitua joka paikkaan) sillä muuten piirtelyistä jää pysyvät jäljet pintaan. Valitettavasti totesin että totta tämä on... Maalia kun jäi yli, maalasin tyttöjen huoneen pikkupöydänkin tällä ja esikoinen ehti mennä liiduilla sinne piirtelemään ennen liitukäsittelyä. Pintaan tosiaan jäi naarmun näköiset viivat piirtelyiden kohtaan.

Mutta tadaa! Tässä kaapit valmiina ja tuntuvat olevan lapsienkin mieleen. Kivahan se on päästä luvan kanssa piirtelemään kaapinoviin ja pöytälevyyn. ;) 






Hyvin mahtuu tavaraa sillä korkeutta näillä on 120cm



Kaapithan maksoivat vain hakemisen vaivan plus liitutaulumaalin, joten ei ehkä kirpaisi kovinkaan paljon luopua näistä sitten joskus. Tai tuunata taas jotain uutta ilmettä...


Täällä surkutellaan tuota ulkoilmaa. Myönnän! Valitin ehkä pikkuisen hirmupakkasten aikaan, koska varsinkin pienempi lapsistamme paleli ulkona kovasti sillä liikkuu toppavaatteissa erittäin vähän ja kömpelösti. No eipä tämä vesisade ole yhtään kiva tämäkään. Ei me voida ulkoilla tuolla liukkailla teillä ja pihoilla. :( Vapaapäivää täällä siis lasten kanssa vietetään piirrellen liiduilla kaapinoviin! 


-A-

torstai 21. tammikuuta 2016

Yläkerran kylppäri edistyy

Yläkerran kylppärikin on edistynyt, vaikka me oltiin itse asennoiduttu siihen että sen vuoro on vasta myöhemmin. Löydettiinkin yllärinä huipputekijät äkkiä niin se oli sitten menoa se. ;)

Seinälaatat ostettiin tallinnan rautakaupasta kun ne siellä "kävelivät" sopivasti vastaan noin 8 euron neliöhintaan. Seinälaatat on valkoiset, joissa on vähän struktuuripintaa (vai mitälie) ja lattiaan haettiin viime viikolla lähi Starkistamme perus 10 kertaa 10 harmaata laattaa. Samalla ostettiin sauma-aineetkin. Katto paneloidaan valkoisella paneelilla.








Kylppäristähän on tulossa tietenkin suoranainen tilaihme. ;) Me ollaan änkemässä sinne suihkukaappi (hankittu) vessanpönttö (ei hankittu) allaskaappi (ei hankittu mutta päätetty. Hana hankittu) ja päähän tulee vielä pyykinpesukone sekä kuivausrumpu. Joku ehkä ihmettelee että pitääkö tuollaiseen koppiin vielä nuo pyykkikoneetkin änkeä mutta meillä ei ollut mahdollista saada tänne kodinhoitohuonetta ja nyt kun olen pari viikkoa roudannut pyykkejä portaissa alakerran kylppäristä ylös kahteen eri makuuhuoneeseen niin olen vakuuttunut siitä että ehdottomasta kannattaa änkeä! Alhaalla meillä on sitten se vähän tilavampi kylpyhuone saunan yhteydessä, joka tosin sekin pitää remontoida joku päivä. Mutta sinne saadaan vähän lisätilaa kun pyykkihuolto poistuu sieltä yläkertaan.


-A-

Tapahtui viime sunnuntaina...

Viime sunnuntaina oli jännä päivä, sillä vain yhden yön päästä alkoi meidän perheessä (taas) uudenlainen arki. Pienempikin aloitti päiväkodin ja koko viime viikko maanantaista perjantaihin oltiin oltu tutustumassa yhdessä päiväkotiarkeen. Maanantaina minäkin palasin takaisin työelämään pitkän tauon jälkeen ja se valehtelematta jännitti melkoisesti. Tuntui että olin täysin unohtanut kaikki oleelliset tiedot ja taidot jotka on elintärkeitä ammatissani. Sunnuntaina olisi ollut kiva siis ottaa ihan vaan rennosti (meidän rennosti = juostaan neljättä päivää samalle viikolle huonekaluliikkeitä läpi.) Mutta mitä keksii tuo isimies klo.21 illalla kun herätyskello on soimassa ennen kuutta seuraavana aamuna:

NO KAADETAAN VÄHÄN SEINÄÄ!!!




Meidän olohuoneen ja keittiön välissä oli siis tällainen väliseinä ja koska pidämme avarasta tilasta niin olimme jo aikaa sitten päättäneet että seinä saa alakerran remontissa lähteä. Lauantain ratoksi oltiin siivottu yhdessä superhuone (eli porraskäytävähuone) ja roudattu kirjahyllyt sinne jonne ne itseasiassa muutenkin jää asumaan.




Enpä kuitenkaan arvannut että se seinä lähti juuri viime sunnuntaina... "Mä vaan vähän kokeilen" ja "ei tästä tule paljon pölyä" "älä nyt näytä niin järkyttyneeltä"








Me ei oltu varmoja onko seinä tehty ihan oikeasta tiilistä vai onko se koristetiiltä mutta oikeaksi tiileksi se paljastui. Silloin kun talomme ostimme, tiili oli tuolla punaisella pinnalla mutta me maalattiin se valkoiseksi. Tykkäsin tuosta valkoisesta tiilipinnasta, joka oli keittiön puolella, kyllä hurjasti mutta toisaalta vielä enemmän tykkään avarasta tilasta ja voisi sanoa että sitä todella nyt on kun eteinen, olohuone ja keittiö on yhtä suurta avointa tilaa.

En kuitenkaan kauheasti tykännyt tuosta pölystä, joka täällä leijaili IHAN JOKAPUOLELLA...


Mutta hei ei oo seinää enään!! :)


Valitettavasti tuo yksi tolppa joudutaan jättämään paikoilleen vaikka viimeiseen asti haaveilin että se olisi turha. On meillä vähän jo suunnitelmia sille miten saadaan se näyttämään hienolta. ;)


-A-

perjantai 8. tammikuuta 2016

Loma vetelee viimeisiään...

Viimeisiä vapaapäiviä täällä vietellään, mutta ei kyllä todellakaan kunnon lomailun merkeissä sillä paljon tapahtuu kokoajan. Kolme viikkoa on ollut kyllä sellaista haipakkaa talon osalta etten edes muista mitä kaikkea on tapahtunut. 

Kolme viikkoa sitten lähdettiin liikkeelle siitä että ihan kaikkia kattojen ja seinien ruuvinpaikkoja ja saumoja ei oltu edes vielä siloiteltu ja puolet yläkerrasta oli maalaamatta.


Kuva tyttöjen huoneesta 22.12. Huone maalattu muistaakseni edellisenä päivänä.
(23.12 lattia laitettiin pintaan)



Ilmanvaihtotyöt valmistuivat 26.12 ja päästiin joulusaunaan: 



Joulun välipäivinä kurvattiin Tallinnaan hakemaan tapetteja. Maalattu, tapetoitu ja listoitettu, väliovella varustettu tyttöjen huone odottaa loppiaisena asukkejaan. (Ihmeen pienen näköinen huone on kuvissa vaikka livenä on mielestäni tosi ok:n kokoinen vaikka nyt siellä on kalusteetkin paikalla.)




Se ruma ilmanvaihtokanavakin sai hienon naamion. Minua ei häiritse kanavat ja koteloinnit enään yhtään. Päinvastoin tämä on aika kiva idea isimieheltä koristella kotelo nätiksi listoilla!!!





Loppiaisen iltana sängyt paikallaan ja joulupukilta saatu tonttutelttakin eksyi huoneeseen:



Meidän makkarikin sai rumaan ilmanvaihtokanavaan koteloa pintaan. Kotelo on tehty mdf-levystä ja maalattu ensin Otex-tartuntamaalilla ja sitten samalla värillä (meidän makkarissa valkoisella ja tyttöjen huoneessa pinkillä) seinämaalilla.
(Ja koska tämä blogger kenkkuilee kuvien laiton kanssa, niinkuin tekee usein, väliin tuli vahingossa yksi lisäkuva makkaristamme.)









Meidän leffa-huone myös etenee. Yksi päivä tori.fi kautta tehtyjen löytöjen takia tehtiin pieni automatka ja haettiin hyvin vähän käytetty projektori sekä eri paikasta kaiuttimet huoneeseen. Hauska tuo projektorin tarina. Mies oli yrittänyt yllättää vaimonsa projektorilla mutta vaimo ei ollut oikein lämmennyt ideaan. :D No täytyy sanoa että jos meillä tytöt haluaa myöhemmin omat huoneet niin ehkä se huone tehdään sitten leffahuoneesta ja projektoriroinat saa lähteä kiertoon. :D

Laitteen ensitestaus menossa muumi-cd:n avulla ja eräs voittomatsikin katsottu samalla tavalla. ;) Nyt meillä tosin on myös se valkokangaskin paikallaan.




Meidän walk in closetkin alkaa muotoutumaan kun loppiaisena ismies veljensä kanssa kantoi nämä kaapit yläkertaan. Aika hienot kaapit saatiin vain hakuvaivalla. Muuten olisivat menneet roskiin jos eivät olisi meille kelvanneet. Nämä on just hienot! Kaappien taakse tulee vielä reilusti lipastotilaa. Eiköhän tuonne meidän vaatteet mahdu ihan hyvin.





Eilen tehtiin perhereissu Ikeaan ja haettiin vähän lipastoa lipaston perään sinne meidän pukeutumistilaan ja pari tyttöjen huoneeseen. Laatikkokasa oli valehtelematta lähes yhtä korkea kun minä olen ja minä olen sentään 165,5cm (se puoli senttiä on tärkeä!) Samalla käytiin syömässä ikea-lihapullat ja tytöt makaroonilaatikot. Kerrankin oli onnistunut Ikea reissu kun isimieskään ei kertaakaan sanonut että tekisi mieli repiä pää irti. :D



-A-





















keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Historiallinen loppiainen...ainakin meidän perheelle

Tänään aamulla, kun juuri olin saanut syötyä aamupuuroni loppuun, isimies kertoi että laittoi muuten äsken viestiä veljelleen että kerkeisikö hän kantoavuksi ja kuulemma kerkeää ja tulee ihan heti. Olin vähän ??? Kärsimättömän luonteen hyvä puoli on toki se että asiat tapahtuu ja äkkiä. Ja näkyvää jälkeäkin tulee nopeasti. Voisin väittää ettei kukaan olisi rakentanut tätä yläkertaa lähestulkoon yksin näin nopeasti kun isimies on tehnyt. Ehkä täällä ei ihan jokainen seinän- tai sisäkatonsauma ole sileä kuin vauvanpylly mutta eipä nuo kosmeettiset asiat ole nyt mikään maata kaatava asia sillä rakenteet on takuulla kunnossa. 

Tässä taas yksi esimerkki siitä miten me erotaan isimiehen kanssa luonteiltamme toisistamme paljon sillä itse olin ajatellut että pääsen rauhassa siivoamaan pölyt pois yläkerrasta ennen kun sinne roudataan huonekaluja. No en päässyt. No onneksi muksujenviihdytystiimi, eli lasten serkut, tuli mukana niin pääsin kuitenkin imuroimaan hätäisesti yläkertaan ennen huonekaluja. Lattian pesu jäi myöhempään ajankohtaan. Toisaalta jos minä olisin rakennellut tuota yläkertaa niin ei oltaisi päästy muuttamaan varmaan tällä vuosituhannella sinne. :D

Jonkinlainen kina saatiin eilen aikaan siitä kun juteltiin yläkertaan muutosta. Isimies ilmoitti että kun ollaan tavarat saatu kannettua yläkertaan niin sitten pitää tyhjentää heti KOKO alakerta huonekaluista sillä siellä alkaa heti remontti. Itse olin ajatellut/toivonut hiljaa mielessäni että pikku tauko nyt tähän kaikkeen ja katsellaan alakerran remonttia sitten ehkä kuukauden päästä kun ollaan ladattu vähän akkuja. Toki olen samaa mieltä lumipalloefektistä. Meillä on uutuutta hohtava yläkerta mutta alakerta henkii paikoittain vanhaa aikaa. No kaitpa se on niin että työ ei lopu kuin tekemällä. Välillä on kuitenkin tullut ajateltua että loppuuko tämä koskaan ja milloin meillä on normaalien ihmisten lailla vapaa-aikaa esim. viettää aikaa yhdessä jossain muuallakin kun rautakauppareissuilla. Väsymystä ollut siis todella ilmassa.

Mutta nyt ollaan siis siirretty nukkumapaikat yläkertaan ja ensi yönä vietetään ensimmäistä yötä uusissa makuuhuoneissamme. Aika siisti fiilis!!! 

Hyvää yötä!


-A-



lauantai 2. tammikuuta 2016

Tapetointia ja listoitusta

Nyt pari päivää isimies on tapetoinnut seiniä ja eilen viimeinenkin yläkerran seinä, joka oli tarkoitus tapetoida, sai tapettia pintaan. Olin avustamassa parissa hankalammassa kohdassa mitä nyt lapsien hoidolta kerkesin. Se että me yhdessä puuhasteltaisiin yläkerrassa, ja lapset leikkisivät vieressä, on täysin mahdotonta. Joku uisi liisterissä, joku tippuisi portaita alas ja joku kävisi repimässä tapettia palasiksi (ja hei meillä on vaan kaksi lasta, mutta ne ehtii kyllä joka paikkaan joten esim. sotkun määrästä voisi veikata vähintään tusinankokoisen lapsilauman syylliseksi kaaokseen.) ;) 

Ensimmäisenähän valmistui tyttöjen öklö prinsessahuone. 

Ehkä vähän öklö on huone mutta IHANA on tämä tapetti!


Seuraavaksi vuorossa oli meidän makuuhuoneen pukeutumistilan puoleiset seinät. Ja isimies ahkeroi tunteja ja tunteja tapetin kanssa ja näkymä oli sitten valmiina tämä:

TADAA!!!!




EIKUN HETKINEN!!!
Niin että missäs se tapetti oikein edes on??? Ei paljon erotu valkoisesta katosta. Eli metsään meni. Eihän se missään nimessä ruma ole mutta mitä hyötyä siitä oikestaan on??? Pari puolustelu kuvaa siitä miksi tapetin valitsin (en vaan tosiaan arvannut että seinässä se ei näy yhtään mihinkään ainakaan tässä kaamosvalaistuksessa. Voihan olla että kesällä sitten hohtaa kauniisti mutta se kesähän tunnetusti ei ole kovinkaan pitkä täällä pohjolassa.)


Kuvista näkee että valossa kuvio tulee ihan kauniisti esille. Ensimmäinen kuva salamalla ja toinen ilman salamaa.










Eikä siinä vielä kaikki. Ei pelkästään että tulos oli pliisu, tuon tapetin tapetointi oli kuulemma ihan kamalaa. Tapetti oli kyllä non wowen tapettia mutta materiaali on ärsyttävän ohutta. Olin yhtenä iltana vähän apuna tapetoinnissa ja totesin saman; kamalaa hommaahan se totta tosiaan oli. Katsottiin kaupassa pikaisesti että jes ei ole kummoista kohdistusta kuviossa mutta mitä vielä.... Kuviosta muodostuikin pienistä palloista palloja. Eli kohdistettavaa tosiaan oli sitten kuitenkin.


Seuraavaksi oli leffahuoneen tapetoinnin vuoro uuden vuoden aattona. Ja tuosta tapetista me todella tykätään! Huonehan on aika pieni soppi, ja tumman värin valinta arvellutti, mutta olen iloinen että valittiin juuri tuo tapetti. Ei ollut kuulemma edes mikään megavaikea tapetoida tuolla tapetilla. Johtoja tulee huoneessa jokapuolelta kaiuttimien ja projektorin vuoksi. :) Viimeisessä kuvassa jo listatkin paikallaan.





Viimeinen tapetoitava huone oli aulatila, jonne päätyi se k-raudan poistosta löytämä pilkkahintainen Eco-tapetti. Jännä tapetti siinä mielessä että valon mukaan vaihtelee kuinka hyvin kuvio ja väri tulee esille. Pikkuisen oli tuonkin tapetin kanssa askartelemista esimerkiksi kun tapetti piti saada kurkihirren ympärille. Onneksi juuri tuo kohta oli vuorossa silloin kun lapset oli päiväunilla niin kerkesin auttamaan. 



Kuva ilman salamaa. Kivan pehmeä väri.


Kuva salamalla. Kukat "hyökkää" esiin.


Vuota piti saada niin että menee kurkihirren ympärille.
Hyvin onnsitui!!!







Menin muuten ehkä tossa äsken lupaamaan että joo joo mä hoidan tuon kurkihirren käsittelyn vaaleaksi. Minua tuo puun sävy nimittäin häiritse enemmän. Ei siinä mitään mutta tiedän että tikkailla keikkuminen ei ole mukavuusalueellani...

Nyt on menossa sitten listoittaminen ja kaikki ikkunat on saanut nyt listojen avulla siistimmän ilmeen. 


Ennen kuva eli huomaa ikkunoiden viimeistelemätön ilme.


Ikkunat nyt

Aulatilan ikkunat


Listoitus jatkuu taas huomenna. Ostettiin muuten Tallinnan Bauhaussista kaksi tuollaista sipuli-lamppua. Niiden piti päätyä aulatilaan ja väsyneenä tallinnanreissun jälkeen isimies yhden sinne ripustikin mutta se näytti ihan hirveältä. Vähän aikaa oli olo että "wuhuu nyt meillä on kaksi lappua joita ei tarvita mutta palauttaakkaan ei voi" mutta sitten keksittiin laittaa ne meidän makkariin. Ja sinne ne sopikin kuin nenä päähän. JEEE!



Oltiin muuten tehty aikaisemmin sopimus että ei sitten haalita kaikkea tyhmää tavaraa (näin ollaan valitettavasti tehty ennen) ja ei varsinkaan huonekaluja vaan mietitään ja harkitaan jokaista hankintaa tarkkaan. Tilanne on kuitenkin nyt se että ollaan kuukauden sisään haalittu KUUSI huonekalua nurkkiimme (superhuoneeseen) odottamaan. HUPS! Ensin haimme kaksi vanhaa tuunausta kipeästi tarvitsevaa Muuramen kaappia lastenhuoneeseen (tuunausta ei ole aloitettu mutta tarvikkeet siihen on hankittu) ja viimeisempänä juuri ennen joulunpyhiä neljä vaatekaappia sukulaisemme työpaikalta. Nämä kaapit päätyvät meidän pukeutumistilaan ja siitä on tulossa nyt extempore aika erillainen kun ennalta suunnittelimme mutta hyvä siitä EHKÄ tulee. Vaikea jotenkin hahmottaa, kuinka tehokkaasti kaapit tukkivat tilan vai tukkivatko sittenkään.


Näitä siis neljä odottaa pääsyä meidän makkariin.

-A-