Hirsiseinä maalattu viimeinkin

Viimeinkin tällä viikolla löysin aikaa maalata eteisen hirsiseinän ja tolpan valkoiseksi ja todellakin parempi on nyt näin. Tuo puunsävy oli kyllä kaunis mutta se ei vaan sopinut muiden värien kanssa yhteen.

Vähän ennen ja jälkeen kuvia:

Listoja puuttuu vielä aika monestakin kohtaa alakerrassa mutta kaikki aikanaan. Viime viikonloppuna saatiin nakuteltua vähän taulujakin seinään. Jee!

-A-

Sisustusintoa...

Kevät on todellakin täällä! Sen todistavat sokerimuurahaiset keittiössämme. :D

Ja se että VIHDOINKIN jonkinlainen sisustusinto on iskenyt myös minuun. Harmi vaan ettei isimies ole ollut tänä viikonloppuna kotona, sillä ihan en viitsinyt yksikseni alkaa nakuttelemana reikiä seinään taulujen ym. vuoksi. Olisi voinut tulla nimittäin pari hutireikääkin joukkoon...

Seinät huutaa nyt jotenkin tyhjyyttä. Tauluja, tauluja, tauluja ja tauluja seinälle ja heti! :)

Pikkuhiljaa tavarat löytävät paikkansa. Yritämme käyttää hyödyksi kaikki vanhat huonekalut ja nuo vanhat tuolit (joita meillä on yhteensä 4kpl) löysivät todennäköisesti pysyvät paikkansa yläkerran aulatilasta. Takan päällä odottaa vielä taulut pääsyä seinään...

Ölen metsästänyt nyt kahdesta eri osoittesta yksiä vanhoja verhojamme, sillä tajusin että ne sopii aulatilaan kuin nenä päähän. Valitettavasti tuloksetta.

-A-

Kuisti muuttuu

Kun me kesällä 2013 muutettiin tähän taloon, talon kuistista tuli meille tärkeä paikka tuunauksemme jälkeen. Talo ulkopuolelta oli silloin ihan hirveä ja piha oli surkea ennen  sen rakentamista ja aitaamista vuonna 2014. Talon kuisti toi suomalaisittain epätyypillisesti mieleen jenkkiläisen lähiön kuistin, jossa pystyi vahtaamaan kotikadun meininkiä. Siellä me mm. grillattiin ja chillattiin. :) Ja koska pihaa ei oltu vielä aidattu, vauvan ja koiran kanssa kuisti oli ainoa paikka tuona kesänä nauttia kauniista kesäsäästä ulkona. Kesä 2013 oli muuten uskomattoman hyvä säiden puolesta! Samaa toivon kesälle 2016...

Vanhaa kuistia kesällä 2013:

Lasitukset isimies teki tähän itse (lukuunottamatta päädyn lasia joka on ollut paikoillaan kultaiselta 70-luvulta saakka.) Kaikki kalusteet ja sisusteet oli joko meidän edellisestä asunnosta tai tämän talon "perintöä." 

Muistuu niin elävästi mieleen tuo aika ja juuri tuo kuistin tuunaaminen koska siinä tapahtui aika koomisiakin asioita. Isimies ajatteli nimittäin ensin vähän säästää ja kävi ostamassa muovipleksiä ikkunoiksi lasin tilalle. Ähelsi pleksien kanssa koko päivän ja kun meni kadulle "ihailemaan" aikaansaannostaan:

Kuului kirosana ja pleksit sai lähteä samantien!!! Pleksit eivät nimittäin näyttäneet ollenkaan oikealta lasilta joka oli tarkoitus. Kuva väreili ja vääristi maisemaa. :D Nauratti ja paljon vaikka toisen työaikaa oli mennyt juuri vessanpöntöstä alas. Sori vaan mutta naurattaa vieläkin! :D

Mutta asiaan. Tuo kuisti on pihan rakentamisen ja aitaamisen myötä käynyt tarpeettomaksi rentoilun ja ajanvieton kannalta (koska mm. kaksi parveketta ja kaksi terassia) joten kuistista on tulossa nyt kovaa vauhtia ihan normi pyörien ym. säilytyspaikka. Vanha saikin viikko sitten jo väistyä. Tolpat on vaihdettu nyt uusiin ja vanhan kuistin seinät purettu.

Viime viikonloppuna meillä vieraili ihana pihansiivoustiimi (äitini, anoppini ja appiukkoni) keräämässä pihan roskia ja kierrätysmateriaalia pois. Meillä vieraili tuolloin myös Yrjö-niminen tauti (esikoinen alkoi hienosti menneen muskarikonserttin jälkeen heti kotiin päästyään oksentamaan) ja silti siivoustiimi uskalsi tämän taudin uhallakin meitä auttaa. <3  (Kerrottakoon että vain meidän perheenjäsenet kävivät taudin läpi...aina yhtä inhaa...)

Isimies on ollut koko viikonlopun töissä joten pitää ensi viikolla vähän rakennuslomaa. Saasnähdä edistyykö kuisti vai joku muu paikka...

-A-

Kuntosalihuone edistyy pienin askelin

Talo, johon muutimme vuonna 2013, oli kolmio eli meillä oli siinä kaksi tilavaa makuuhuonetta. Laajennusprojektissa toinen muuttui nyt porraskäytävätilaksi (jota kutsumme superhuoneeksi) mutta koska yläkertaan saimme sen verran paljon tilaa, alakerran jäljelle jäänyt oikea makuuhuone jäi vähän niinkuin hukkatilaksi. Joten aika selvää oli alusta asti että siitä tulee kuntosalihuone. Näissä ruuhkavuosina harmittaa se ettei kunnosta ole voinut pitää niin hyvää huolta kun ennen. Nyt lapsellisena illan kuntosalikäynnit ei vain säännöllisesti onnistu varsinkin kun aikaa menee tämän kodin laittoon edelleen enemmän kun tapeeksi. Ei tunnu kovinkaan järkevältä maksaa maltaita kuntosalijäsenyydestä kun sinne ei pääse kuitenkaan niin usein kun haluaisi. Tuodaan se kuntosali sitten kotiin. ;)

Yllättäen kuntosalihuone ei ole ollut kuitenkaan prioriteettilistalla numero ykkösenä. Joten se edistyy kun edistyy. 

Tällähetkellä tapahtunutta: Huoneeseen on vaihdettu lattia samaan aikaan kun alakertaan muutenkin, sekä tiputeltu vanha palakatto pois. Kattoon menevät paneelit odottivat pari kuukautta olohuoneen pinossa pääsyä kattoon ja nyt pari viikkoa ne ovat siellä komeilleetkin. Tuota vanhaa kattoa olinkin vihannut yli kaiken heti alusta asti joten ei tule ikävä ei. (Ei muuten ole yhtään kuvaakaan tuosta vanhasta katosta.)

Huoneeseen kaavaillaan jotain voimannosto/monitoimihäkkiä. Joo ihan ei ole termit hallussa! ;) Minä odotan tilaa jossa voi riehua kahvakuulan ja vapaiden painojen kanssa. Puolapuista ja kattoon laitettavista renkaista haaveilen ihan lastenkin takia. Itselläni oli lapsena renkaat katossa ja ne oli kyllä ihan huiput.

Tämä huone pitäisi myös maalata mutta pää luo ihan tyhjää millä värillä. Vähän houkuttelisi joku rohkea ja pirteä väri....

-A-