sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Viikonlopun parhaat hetket (eivät liity rakentamiseen)

Pieni kuvapläjäys muistutukseksi itselleni siitä mikä elämässä oikesti on tärkeää. Se ei ole mm. talon rakennus tai opiskelu.
Tänään nimittäin romahdin sellaisesta asiasta kun että yhdessä opiskeluun liittyvässä työssäni asetukset tietokoneella meni ihan persiilleen joten isimies pääsi niitä korjailemaan rakentamisen sijasta koska itse en kyennyt...

Ei voi muuta sanoa kun että aikamoinen vuosi ollut. En suosittele tätä meidän komboa kenellekkään!!! Täytyy varmaan vähän myöhemmin kirjoitella ylös fiiliksiä kaikesta tästä kaaoksesta mitä ollaan koettu. 

Mutta tämä lauantainen metsäretki lasten kanssa; Parhaat hetket tänä viikonloppuna. <3 Hetkeksi unohti väsymyksen, kiireen ja stressin. Mutta valitettavasti vain hetkeksi.










-A-

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Sähkötöitä

Maanantaina meillä oli sähkömies töissä. Viimeksi taisi olla kesäkuun alussa. :D

Mutta hyvin etenee ja loppuviikosta tulee uudestaan ja pääsee tekemään todennäköisesti jo kytkennätkin. Ei ole siis pitkä aika siihen kun sekin homma on tehty ja kaikki seinät voi levyttää lopullisesti piiloon.


Mutta eikös ne kuvat kertonut enemmän kun tuhat sanaa:

No nyt näyttää sähkötöiltä
Tekninen tila
Tyttöjen huone sai myös sähköjohdot.








-A-

tiistai 20. lokakuuta 2015

Siivoilua, tapetointia, väliseinää...

Päivät ja viikot vilistää tässä kiireessä ja stressissä nopeasti. En ole ihan varma oliko viime viikko se viikko kun isimies oli kolme arkipäivää taas vapaalla eli rakentamassa. Oli varmaan...

Tuona viikkona hän siivosi pihaa ja superhuonetta ja repi superhuoneesta tapetteja. Eräänä iltana porraskäytävä sai alakerrassa tapettia pintaan. Oli ehkä vähän plääh tapettivalinta (Bauhausista ostettu kuitutapetti Cappuccino II vaaleanharmaana) vaikka halusinkin suht neutraalin tapetin. No tällä mennään. 


Loppuosa "porraskaytävästä" tulee olemaan valkoista
joten vähän kontrastia valkoiselle tällä tapetilla



Väliseinää muodostuu:






Tyttöjen huone lähes valmis! 
Vain sähköt ja pintamateriaalit puuttuu:




Sunnuntaina piti mietiskellä myös tulevia sähkö- ja valaistusjuttuja. Mitään valaistussuunnitelmaa me ei teetetty. Katsotaan kuinka metsään mennään tässä. :D Ei tule mitään moderneja epäsuoraa valoa tms.

Tooooosi hankala mietiskellä tulevia lamppuja kun katot on vinoja. Olisin halunnut sellaiset kattoon upotettavat valot mutta ei onnistu koska silloin kattoa pitäisi taas madaltaa.

Eli tässä taas uusi murheenkryyni kun näitä päätöksiä tehdään. Ulkovalot ei nimittäin ehkä sittenkään ollut ihan paras valinta (ulkonäöllisesti, valoteho on muuten ihan jees) mutta ei auta itku markkinoilla eikä oikeasti ole niin vakavaa!!!



Porraskäytävään yksi lamppu roikkumaan

Tälle "käytävälle" kaksi lampun paikkaa 

Mansardikorotukseen kaksi lampun paikkaa.
Parvekkeille myös valot!

Voi että on muuten kaunista tuolla ulkona. On keltaista, oranssia ja punaista. <3 Lauantaina ulkoiltiin tyttöjen kanssa superpaljon! Käytiin mm. metsäretkellä. Esikoinen on kuin kotonaan metsässä, sillä hänhän pääseekin päiväkodissa viikoittain metsäretkelle. Pitää ehkä kunnostautua tässä ja lähteä kävelyteiltä sinne metsään useammin. <3



sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Vinyylilankku päätetty

Ei muuten ollut helppoa päättää lattiamateriaalia, koska päätöksessä piti ottaa huomioon monta asiaa. Lattian pitää olla erittäin kestävä, sillä meillä on iso koira ja kaksi pientä lasta. Laminaatti on muuten kestävä mutta kosteutta se ei kestä. (Edelleen pienemmän lapsemme lempihuvia on kaataa koiran vedet lattialle jotta voi rummutella kupilla. Tai ihan vain lätsytellä vesikupilla.) Tietenkin myös se ilonpilaaja budjetti pitää pitää mielessä. Ja aluksi meidän pitkin laittaa ihan säästösyistä se laminaatti vaikka se ei missään vaiheessa oikeasti ollut se ykköstoive. Päädyttiin siihen, että yritetään elää taas tosi säästeliäästi, jotta saadaan vinyylilankku koko asuntoon. Ja sama lattia koko asuntoon eli alakertaan myös. 

Vinyylilankkuun päädyimme ensisijaisesti sen takia että sen pitäis olla erittäin kestävä (tai kestäviksi sitä ainakin kehutaan...käyttökokemustahan meillä ei löydy.) Vinyylin hiljaisuus ja lämpimyys jalan alla miellyttivät. Nimittäin laminaatti plus koirankynnet on ihan kamala melu! 

Meidän PITI mennä taas lauantaina Starkkiin katselemaan lattioita, mutta en raaskinut herättää päiväunilta tyttöjä niin nyt kävi näin että päätös on tehtävä muistikuvien, valokuvien ja nettisivujen mukaan. Pari tuntia salapoliisitöitä ja finaalipaikalle pääsi nämä kaksi Pergon vinyylilankkua kisailemaan voitosta.

Ylempi: Harmaa Chalet mänty V2107-40055
Alempi: Soft harmaa tammi V2107-40036





Voittaja on ylempi. Tuo tummempi. Aluksi hämäsi kaupassakin mallikappaleen tosi tumma väri. Mutta tumma värihän näyttää suurena pintana vaaleammalta. Alempi olisi ehkä pikkuisen enemmän minun makuuni mutta pelkään että siinä näkyisi turhan hyvin kaikki hiekanmurut jne. joita meillä on ja PALJOn siitäkin huolimatta että imuroin päivittäin.


Tässä Starkissa ottamani kuvat valinnastamme. Edelleen näyttää kyllä näissä kuvissa ihan liian tummalta makuuni. Pikkuisen kyllä jännittää miltä tämä tulee näyttämään meillä...

EDIT EDIT EDIT
Eihän tuo ottamani kuva ollut todellakaan se joka meille on nyt tulossa! Eli nyt kävi näin että valinta on tehty näkemättä valintaamme luonnossa. Jäiks!




Valintamme keskellä


Kuvat Pergon sivuilta joissa on kätevä digitaalinen näyttelytila jossa lattiamateriaalin ja sävyn voi vaihtaa. Myös huoneita on useita erilaisia.


-A-


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Elämän ruuhkavuodet ja silleen... Kaikkea muuta kun rakentamista tälläkertaa.

Talon eteen ei olla kyllä tehty nyt mitään pariin viikkoon koska ei ole vain yksinkertaisesti ollut aikaa. Ihan hengästyttää, kun miettii mitä kaikkea parin viikon aikana on kuitenkin tapahtunut. Ainakin syksy on tosiaan saapunut tänne meille. Kaunis ruska on kyllä jees mutta tuo kylmyys on vähän kyllä liikaa. Tiistaina herättiin palellen, kun tuon maalämmön kanssa pitäisi olla tälläisissä äkkisäänmuutoksissa aina askeleen edellä eli olisi pitänyt tajuta laittaa lämpöä tulemaan jo ajoissa. No mutta vahinko korjattu, tosin toisinpäin. Nyt ollaan oltu trooppisissa lämmöissä monta päivää.





Sitten täällähän on vietetty esikoisen synttäreitä...KAHTEEN KERTAAN koska meni vähän säädöksi. Kuopushan oli pari viikkoa sitten kipeänä eli kuumeessa. Luulin että se meni jo ohi, kunnes koko tyttö muuttui punapilkkuiseksi dalmatialaiseksi. 99% varmasti kyseessä oli vauvarokko. Eli ensin ajateltiin että siirretään synttäreitä, mutta osa vieraista (ei toki pikkulapsi vieraat sillä heillä riski saada tauti) halusi silti tulla ennalta sovittuna päivänä juhliin. No juhlittiin sitten viime sunnuntaina neidin toivoman Minion kakun kanssa:


Elämäni toka sokerimassakakku. Pikkasen kauneusvirheitä mutta ei haittaa.
Kelpasi synttärisankarille ainakin.
Koristeluun osallistui itse rakentajamestari eli isimies ;)


Ja tänään toisen porukan kanssa Niiskuneiti kakulla. 

Tämän kakun desing:in salaisuus:
Lätkinpä näitä kukkia sinne missä sokerimassapäällys on rumannäköinen. :D


Ja mistäs se tiukan budjetin rakentajaperhe tulisi iloisemmaksi kun ilmaisesta huvista perheelle: Maailman eläintenpäivänä 4.10 pääsi korkeasaareen ilmaiseksi. Oli muuten muutama muukin liikkeellä eli hyvä että käytiin heti kun puisto aukesi.





Sitten ihan paras ja arvokaskin ilmainen huvi. Tosin tänne ei päässyt mukaan isimies töiden takia vaan mukaan lähti anoppi. (Ja huomaa kyllä että me ei olla kumpikaan sellaisissa ammateissa jossa saisi kauheasti mitään etuuksia. Varmaan monelle ihan arkipäivää saada jotain tuonkaltaista lahjaksi ja monia varmaan naurattaa kuinka oikeasti innoissani olin tästä.) Starkki tarjosi meidän perheelle siis liput Sirkus Finlandiaan kioskilipukkeineen! Ihan mahtavaa! Meidän muksut (jopa tämä yks veekin) oli ihan innoissaan ja jaksoivat katsoa koko kaksituntisen shown. Pienempi heilui musiikin tahdissa. Ja huom sanomattakin on selvää että tämä blogi ei ole mitenkään yhteistyössä Starkin kanssa. Ihan naurattaa kirjoittaa tämä kun kyllähän kaikki tämän tietää. Eihän tämä edes ole mikään ns. oikea blogi vaan ihan päiväkirjaksi voisi kutsua. Mutta pakko silti todeta, ilman siis että mitenkään tästä hyödyn, että Starkin kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä tässä rakennusprojektissa. Tyytyväisiä ollaan kaikkeen muuhun paitsi aukioloaikoihin. Voisi olla siis auki paremmin. Varsinkin nyt kun ollaan ihan vaan ilta-ja vklrakentajia.




Mitäs muuta... 

Niin isimies on ollut taas aika tiiviisti töissä, mutta jotain hyötyä siitäkin, niin nyt alkavalla viikolla pitää tasoitusvapaata ja ottaa vähän lomaakin niin ke-su onkin taas "rakennuslomaa." Eli taas pitäisi tuolla yläkerrassa tapahtua paljon.

Kuopus sai ilmeisesti vauvarokon jälkitautina korvatulehduksen. Onneksi antibiootti maistuu oikein hyvin niin ei tarvitse sen annosta tapella. ;)

Meikä sai elämäni ensimmäiset parkkisakot KOSKA mulla oli autossa (henkilöpakettiauto) yksi aamu katolla kuljetussarvet enkä uskaltanut ajaa autoa parkkihalliin kun en ollut varma että mahtuuko se sarvineen sinne. Jätin sitten ilmeisesti sakkopaikalle. Mun edellä olleella ei ollut sakkoa mutta mulla ja mun takana olevalla oli. ÄRSYTTÄVÄÄ! En vaan osannut näköjään arvoida sallittua pysäköintimatkaa oikein. Muutenkin ollut kyllä nyt viimeaikoina niin kamala stressi ja ahdistus mm. miten ihmeessä mä tässä elämäntilanteessa saan puristettua opintoni loppuun. Tehtäviä tippuu verkkoalustalle kuin sieniä sateelta. Kun hetken on tyytyväinen olo että on saanut palautettua tehtäviä niin uutta tosiaan pukkaa kahta kauheammin. Yksi päivä istuin tiukasti koneen äärellä kolme tuntia saamatta yhtä ainottakaan valmista sanaa esseeseeni. 


Ja voi tätä tavara-ahdistusta. Tänään, kun meillä oli viiden aikaan ne synttärit vol.2, aamupäivällä meidän vaatekaappi eteisestä tultiin hakemaan uuteen kotiin. Eli tavaroiden purkua sieltä ja hetken asunto oli kuin ohjelmassa himohamstraajat. Sitten uuden kaapin kokoaminen eteiseen vanhan tilalle, mutta ohjelmana oli tavaroiden sovittelu uuteen (oikeasti vanhaan, eli entisen lastenhuoneen)kaappiin joka oli pienempi kun se vanha joten roinaa jouti pyörittelemään että mihinkäs tämä mahtuu jne. Tilanne on siksi nyt niin kinkkinen koska isimieshän säilyttää tällähetkellä ihan kaikkia vaatteitaan eteisen kaapissa. Kun yksi makkari on poissa pelistä niin säilytystilaa on aika vähän. Ja joo, on ongelmana myö se että tavarasta pitäisi osata myös luopua. Yksi vauvalelu lähti perjantaina uuteen kotiin ja hyvä niin koska ei meidän lapset sitä ole edes kaivannut. 

Yksi lapsi on ihan taivaassa tässä sotkukasassa.


Eipä oikein mitään järkeä näissä mun tämänkertaisissa jaaritteluissa. :D



-A-

torstai 1. lokakuuta 2015

Väliseinää nousee pystyyn

Paljon on tapahtunut siitä kun ennen vappua ulkoseinää nousi pystyyn. Ja ajatella että nyt nouseekin sitten myös sisäseinää pystyyn!!! 

Työtunteja ei ole kertynyt taaskaan mitenkään kovinkaan paljon mutta taas on sellainen palkitseva työvaihe että jokainen liike saa aikaan jotain näkyvää. Parin illan aikana isimies on siis nikkaroinut seinän työhuoneen ja porraskäytävätilan väliin sekä tyttöjen huoneen ja työhuone/porraskäytävätilan välille:

Kuva aulatilasta. Vasemmalle tulee tyttöjen huone. Oikealla työhuone ja portaat

Eipä tuosta lasivillasta tunnu koskaan pääsevän eroon.
Jämälasivillaa menee sisäseiniin mm. äänieristeeksi.

Kuva otettu työhuoneesta.
Vasemmalta nousee sitten aikanaan portaat tähän
josta pääsee tähän aulatilaan. Olemme näillä näkymin jättämässä tämän
oviaukon avonaiseksi ainakin nyt kun se ei ole kenekää'n nukkumishuone

Portaiden paikka. Lasikaiteet tulevat tämän ympärille siis





Meidän minikylppäri
Jännittää kuinkahan ahdas tästä tulee.
Heti vasemmalle tulee suihkukaappi, vasemmalle myös wc-pönttö.
Päätyyn pesukone ja kuivausrumpu
Oikealle pitäisi vielä änkeä käsienpesuallas


Loput seinät vaan valmiiksi ja eikun sähkömies paikalle ja sähköjä vetämään. :)

Paitsi että taas tulee taukoa rakentamiselle. Ollut kyllä kaikenlaista menoa ja hommaa tämä viikko muutenkin mutta sunnuntaina kun pitäisi ne yhdet kolme vee juhlatkin järjestää. Kuopuskin ollut koko viikon kipeänä. Great! Vielä kun juhlatkin pitäisi perua ja keksiä uusi ajankohta.

Nyt kun vaan voisi teleportata itsensä sunnuntai-iltaan ja juhlat olisi onnistuneesti ohi. (Näin paljon mä nautin juhlien järjestämisestä. Tervetuloa vaan lähipiiri tänne katsomaan kun mä taas sekoilen ja unohdan laittaa puolet tarjottavista esille ;) )



-A-