Noin kolme päivää se kesti. Nimittäin tuo lattioiden levytys isimieheltä. Nopeamminkin olisi onnistunut JOS ei olisi välittänyt hukkapaloista mutta tarkan työn tuloksena jäikin hyvin vähän hukkavaneria (ei yhtään kokonaista levyä) ja sehän on tietenkin aina hyvä juttu ja aina ns. kotiinpäin. Aikamoista palapeliä tuntui tuo levyttäminen olevan.
Mutta nyt on tanssilattia valmis vaikka juhannustansseiksi ihan omassa kodissa. ;) Katsotaan tuleeko käyttöön sillä meikäläisethän ei nyt tänä vuonna sen kummemmin juhannusta(kaan) juhli.
 |
| Tikapuiden tilalle pitäisi laittaa tilaukseen ihan oikeat portaat. :) Mutta jopas on hankala tehdä päätöksiä millaiset. |
 |
| Kuvassa tyttöjen huone. Väliseinää vailla. |
Kiva on tuolla yläkerrassa nyt kävellä kun ei tarvitse varoa muuta kun yhtä isoa reikää. Yhteen pienempään reikään isimies onnistuikin eilen kaatumaan kun yksin "toheloi" raksalla. Hyvä että selvisi säikähdyksellä. Ja päivä ennen sitä lähti kaatumaan tikapuiden kanssa selkä edellä. Onneksi sai ponkaistua seinästä vauhtia niin että tuli jalat edellä (tikapuita pidellen) maahan mutta nilkka ei tykännyt tuosta äksönpäksön-liikkestä yhtään. :(
Käytiin tänään tyttöjen serkun ja tädin kanssa nuhastamme huolimatta pienellä retkellä Haagan alppiruusupuistossa. Vitsit että oli upea paikka! En ollutkaan ennen edes kuullut moisesta. Osa alppiruusuista oli kyllä jo kukkinut mutta ihailtavaa oli vielä paljon. Lapsille oli varmasti jännää juosta pitkospuita pitkin metsän keskellä.
 |
| Harvoinpa on tunkua rattaiden työntäjäksi ;) |
Huomenna pääsee isimies rakentamaan halutessaan vaikka 24/7 kun me tytöt käväistään maalaismaisemissa yhden yön ajan. Tytöthän kyllä jonkinlaista melua kestävät mutta eilen illalla oli taas oikein tähtihetki kun kompuran ääni herätti pienemmän itkemään ja siitä sitten ketjureaktiossa isomman ja sitten oli taas itkukuoro äänessä. Isimies tulikin sitten itse kyselemään että heräsivätkö ääniin ja lopetti sitten melutyöt siltä päivältä.
-A-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti