Jopas on ollut viikko. Isimies on ollut ensin ma-to lähes ympäri vuorokauden töissä (ja siis ihan niissä palkkatöissä) ja meikäläinenkin tämän viikon ma-pe opiskeluuni liittyvässä harjoittelussa joka on juuri sitä mitä haluankin tehdä tulevaisuudessa työkseni mutta myös rankkaa on ollut kun ensinäkin en reiluun vuoteen ole tottunut noihin viiden päivän työviikkoihin ja aamuhässäköihin. Herätty on toki ennenkin aikaisin mutta kaikki nämä "nyt lapset vaatteet niskaan jne." tietyssä aikamääreessä on nostanut ehkä hieman verenpainetta... Eli niinhän se on että kaikki on tottumuskysymyksiä. Kyllähän sitä joskus on jaksanut tehdä jopa kuuden päivän työviikkoakin mutta silloin ei tietty ollut lapsukaisia. Niin ja tätä taloprojektia. ;) Silloin vapaalla pystyi halutessaan vain maata sohvalla tms. Enää ei oikein onnistu tuo... Tosin nyt täytyy taas tähän väliin kiittää mahtavaa tukiverkostoa jonka ansiota tämä kaikki on!!! Hatunnosto kaikille jotka pärjää näistä ruuhkavuosista täysin ilman apuja! (Ja siis selvennyksenä vielä että itsekkään en kyllä todellakaan esim. lastenhoitoapua ruinaa kun vain silloin kun on pakko. Ei olla kyllä käyty vapaalla isimiehen kanssa yhdessä tai erikseen mies ja naismuistiin eli kaikki lapsivapaat hetket on kyllä tehty aina jotain ns. hyödyllistä kuten oltu töissä tai opiskeltu.)
Sama meininki jatkunut nyt viikonlopun eli hommia on paiskittu kyllä aika urakalla. Isimies aloitti tosiaan tuon eristämisen kun perjantaina Starkin kuljetus saapui tontillemme. Hiab eli tuttavallisemmin hiiappiauto nosti eristysvillalastin kivasti kuistinpäälle ja isimiehen yhden miehen rakennustiimi oli tästä tietenkin kiitollinen. ;) Ja siitä sitten lätkimään villaa seinään paitsi ainiin SE ON IHAN KAMALAA HOMMAA! Koska lasivilla ei ole mitään kauhena miellyttävää ainetta esim. keuhkoissa! Kävin eilen illalla ja tänään aamulla pikakäynnit ylhäällä (katsomassa työn edistymistä ja ottamassa kuvia) ja itsellänikin on kurkussa tunne että sinne jumiutui lasivillaa. Maski toki hieman tuota auttaa mutta ei poista silti ongelmaa kokonaan.
Mutta eipä auta itku markkinoilla eli eihän se työ lopu muulla kun tekemällä.
Sama meininki jatkunut nyt viikonlopun eli hommia on paiskittu kyllä aika urakalla. Isimies aloitti tosiaan tuon eristämisen kun perjantaina Starkin kuljetus saapui tontillemme. Hiab eli tuttavallisemmin hiiappiauto nosti eristysvillalastin kivasti kuistinpäälle ja isimiehen yhden miehen rakennustiimi oli tästä tietenkin kiitollinen. ;) Ja siitä sitten lätkimään villaa seinään paitsi ainiin SE ON IHAN KAMALAA HOMMAA! Koska lasivilla ei ole mitään kauhena miellyttävää ainetta esim. keuhkoissa! Kävin eilen illalla ja tänään aamulla pikakäynnit ylhäällä (katsomassa työn edistymistä ja ottamassa kuvia) ja itsellänikin on kurkussa tunne että sinne jumiutui lasivillaa. Maski toki hieman tuota auttaa mutta ei poista silti ongelmaa kokonaan.
Mutta eipä auta itku markkinoilla eli eihän se työ lopu muulla kun tekemällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti