Tästähän tulee ihan mielettömän hieno!

Lauantaina oli vuorossa jälleen julkisivun mansardikorotuksen kanssa pakertamista ja on minua varmaan muutaman kerran kirottu kun menin arkkitehdille sanomaan että tykkään mansardikatoista. ;) Ei ole kuulemma mikään kaikista helpoin tehdä ainakaan sellaiselle jotka tekevät työkseen ihan muuta kun rakentelevat taloja...

Mutta muutaman kerran olen ihan kunnolla ollut mykistynyt siitä miten koko talon ulkonäkö on muuttunut ja talo näyttää jo paljon valmiimmalta ja yksi näistä WOU tunnelmista oli eilen illalla kun tulin ihailemaan päivän työntulosta eli tuota mansardikorotusta. Sehän on todella upea! Olin melkeinpä sanaton ja tylsä ja väsyttävä päivä unohtui ihan heti ja jälleen tuli takaisin se sama tunne että tämä kaikki todella kannattaa. Välillä väsyneenä on tosiaan vähän ehtinyt ajattelemaan että onko tämä nyt vähän liiankin hullua hommaa tämä meidän touhu. Tosin tarkoitus ei tosiaan ole rakentaa ihan niin kovaa haipakkaa kun nyt viime aikoina on tehty (mm. ne 17 tunnin työpäivät ihan minimini tauoille.)

Nyt vasta oikeastaan ihan kunnolla pystyn hahmottamaan minkä näköinen talo meille on tulossa ja nyt vasta olen kunnolla tajunnut kuinka sysiruma meidän "vanha" talo olikaan sillä toki oma koti on meille ollut maailman rakkain paikka vaikka ulkopuolelta kamalan näköinen olikin. Sisältähän tämä on kuitenkin suht moderni. Uskoisin että tässä laajennusprojektissa voittaa meidän lisäksi ihan koko naapurusto sillä väittäisin että meidän talosta tulee kyllä ihan ÄLYTTÖMÄN hieno. (No okei olen ehkä vähän puolueellinen kun ollaan myös itse oltu mukana sanelemassa toiveita arkkitehdille.) Jossain vaiheessa jotkut arkkitehdin kalliit ratkaisut on harmittanut suuren rahanmenon takia mutta uskon kyllä että juuri niillä erityisratkaisuilla saadaan meille todella uniikki talo. Ei ole kyllä tämä mitään valmispakettitaloja nähnytkään. Ei sillä että niissäkään mitään vikaa olisi.

 

Kattolyhdyn mansardikatto. Eli 8 asteen kaltevuus
katossa niinkun olla pitääkin.

Takan hormi parvekkeelta katsottuna. Takka tulee kivasti tuohon ikkuna luokse muttei kuitenkaan
 ihan viereen joka mahdollistaa esim. verhojen laiton.
Nyt vaan ehkä on "pakko" saada takka josta tuli näkyy kolmeen suuntaan
jotta takkatulta voi ihailla myös parvekkeelta.

Siinä on paikat sekä ikkunoille että ovelle eli paljon valoa saadaan näiden ansioista aulatilaan

Talon julkisivu just nyt. Vanha kuisti kyllä huutaa että kuka ei kuulu joukkoon.
Kuistihan kyllä jää paikalleen mutta sekin saa uuden ulkomuodon.
Kuistin katto on tulevaa parveketta.

Kuten perjantaina jo kirjoittelinkin, niin väsymystä on todella ollut nyt voimakkaasti ilmassa joten ihan hyvään saumaan tuli sunnuntain perhepäivä ja samalla välipäivä rakentamisesta. Tai no kävi isimies kyllä parissa rautakaupassa tänään asioilla mutta muuten ollaan otettu vähän rennommin ja käväistiin myös mökillämme nauttimassa eväitä ja ennenkaikkea mahtavista maisemista. Ihailtiin mm. kukkia ja nuijapäitä sekä meille tosi tärkeää merimaisemaa.

 Meidän isommalla tytöllä on kyllä niin mainiot jutut (niin no pienempi ei kyllä sano vielä sanaakaan.) Esittelin hänelle että tämä on voikukka johon esikoinen mietteliäänä tokaisi että "miksi ei margariinikukka?" :D Nii-in. No enpä tiedä miksi ei! :D

Väsynyt rakentaja yrittää levätä vaikka näiden melutoosien kanssa
se on pikkaisen haastavaa;)

Katon tekijät on tulossa reilun viikon päässä jo pellittämään joten nyt ensi viikolla kiirettä pitää tuon katon kanssa. Mutta parasta on se että nyt jos sataisi vettä niin paikat on suojattu senverran hyvin ettei tapahtuisi mitään katastrofia. Voin kertoa että ennen tätä isimies on nukkunut sen takia huonosti kun on stressannut tuon sateen yllättämistä... Ei vissiin olla mekään enää nuoria kun valvominen tuntuu kyllä kehossa ja jaksamisessa.

-A-