Panelointia ja suuria elämänmuutoksia

Isimies on saanut ahkeroitua töiden jälkeen ja viime viikonloppuna paneelien laittoa eteenpäin siten että sunnuntai-iltana talon seinistä paneloituna oli 3/4. Ärsyttävin seinä parvekkeen vuoksi 

(paljon mm. paneelien loveamista) on tehty! Aikamoista hommaa tuo panelointi näytti olevan YKSIN. Isimies on saanut kiipeillä telineillä edestakas kun pikku (tai iso) apina satoja kertoja päivän aikana.

Mutta jopas nuo paneelit tosiaan muuttaa talon ilmettä valmiimmaksi. Naapurit on nyt viimeaikoina vuolaasti kehuneet myöskin taloa upeaksi. Pakko se on kai uskoa. ;) Saa nähdä jatkuuko kehulinja maalauksen jälkeen. Väri voi olla monen mielestä aika synkkä. Mutta jee meillä on muuten jo pieni maalaustiimi läheisiä ilmottautunut hommiin joten jos vaikka porukalla saataisiin talo maalattua elokuun aikana.

Jotenkin mielenkiintoista ajatella kuka tässäkin talossa sitten joskus asuu jos me tästä muutamme pois. Päätin jättää meistä "viestin" taloon piirtämällä tuulensuojalevyyn tikku-ukkoina meidän perhe (eli talon nykyiset asukkaat) ja päivämäärän tietenkin. Jätin "viestin" talon aurinkoiselle puolelle joka todennäköisesti on se puoli josta ihan ensimmäisenä aletaan esim. paneeleja vaihtamaan jos vanhat menevät huonoon kuntoon.

Täällä ollaan melko hämmentyneissä fiiliksissä kaikesta muutoksesta joita tässä lyhyen ajan sisällä on tapahtunut tai tapahtumassa. Eilen isimies aloitti työpaikassaan uudessa tehtävässä. Tänään alkoi esikoisemme päiväkotiura (tämä viikko toki tutustumista ja pehmeää laskua,) huomenna täyttää kuopuksemme 1 vuotta ja vauvavuosi ja samalla yksi aikakausi loppuu siis siihen. Ensi viikolla minä palaan opintojen pariin ja kuopus aloittaa mummulahoidon. Tyttöjen täti muuttaa puoleksi vuodeksi ulkomailla. Aika paljon siis käsiteltävää ja menee varmaan pitkään ennen kun pääsemme ns. kiinni uuteen arkeen sillä AINIIN meillä on tämä taloprojektikin tässä vielä ihan kesken. Edelleen sisältä puuttuu paaaaaljos asioita ennen kun esim. pakkaset saa tulla...

Eli varmaan ihan ymmärrettävää että meikäläinen on nyt vuorokauden sisään itkenyt kolmet pikkuitkut tästä kaikesta!?!

Mä "jostain kumman syystä" rakastan näitä ennen ja jälkeen kuvia niin taas yksi sellainen jotta tulee taas muistutus että on tämä kaikesta tästä raskaudesta huolimatta tämän arvoista:

Talon aurinkoinen puoli huhtikuussa. 

sama puoli elokuun alussa

Yksi ilta siivottiin pihaa yhdessä isimiehen kanssa (täällähän pitäisi järjestää vkl pikkuneidin synttärit) ja jutusteltiin niitä näitä ja pohdittiin että vaikka me ei kaduta että ollaan haalittu elämään nyt ihan hirvesti kaikkea (mm. kaksi pientä lasta suht pienellä ikäerolla, mun opiskelut VAIKKA mulla siis on ammatti ja vakityöpaikka odottamassa ja nyt tämä taloprojekti) niin todettiin että ei kyllä suositella tälläista "ratkaisua" kyllä kenellekkään. Ainakaan niille jotka haluaa pitää esim. parisuhteen kunnossa ja perheen kasassa. ;) 

-A-