Nämä on näitä ärsyttäviä hetkiä kun ahertaa ja ahertaa mutta mitään maatamullistavaa näkyvää jälkeä ei tule. Vertaa vaikka viikkoihin kun seinää nousi pystyyn. Tai kun katto saatiin valmiiksi. Lattia valettiin jne. jne. Ne oli hienoja hetkiä ne...
On täällä tosin isimies saanut nakuteltua nuo tuuletuskanavat koko taloon paikoilleen ja kyllähän sekin jo teki jotain talon ilmeelle.
Sisällä ei tosiaan ole kyllä yhtään mitään uutta kuvattavaa. Niitä palkkikenkejä lisäilty ja naulailtu ja sitä rataa.
Itse olen jatkanut projektia "piha siistiksi" kylläkin hyyyyyvin hitaasti. On niin arpapeliä varsinkin tuon pienemmän neidin kanssa että miten viihtyy pihalla ilman "hauskuutusta.". Tuntuu että aina kun pääsee siivouksessa vauhtiin, kyllästyy pienemmät jo pihalla oleiluun tms. Ainahan olisi mahdollista siivota sitten kun lapset on mennyt nukkumaan mutta kyllä sitä omaakin jaksamista joutuu aina vähän miettimään. Isimieskin tehnyt nyt (onneksi) työpäivän päälle suht lyhyitä raksailtoja. Yksi kunnon rykäisysiivousiltama pidettiin yhdessä kun tilattiin entisen katon laudoille jätelava. Isimies aloitteli aikaisemmin ja minä liityin seuraan kun sain lapset nukkumaan. Harmi muuten ettei tuota puuta voi polttaa kun siinä on bitumia. Mutta ihan mukavaa oli puuhastella yhdessä jotain talon eteen ja lapsetkin nukkuivat sinä iltana hyvin niin ei tullut keskeytyksiä. Yöllä tosin sitten isompi heräsi painajaisuneen ja tuli meidän väliin nukkumaan/pyörimään (jota ei siis tee koskaan muuten) ja sitten pienempi heräsikin jo ennen kuutta. Olo aamulla oli kyllä aika kamala...
 |
| lauta/jätekasa keskiviikkoaamuna |
 |
| lava tuli Ahkerointia:   |
Paaaaaljon jäi vielä jätettä tontille mutta kiva että ainakin yksi lavallinen on lähtenyt jo eteenpäin!
Ainiin: Arkkitehtimmekin kävi kääntymässä katsomassa rakennusta ja tyytyväiseltä vaikutti. Varmaan ammatin suola on juuri nähdä valmista työtä niiden omien suunnitelmien ja piirustusten mukaan toteutettuna.
-A-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti